Minilex - Lakipuhelin

Ammattitautina korvattava sairaus - KKO:2014:64

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Tapaturmakorvaus
    Ammattitauti

Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, onko A:n rannekanavaoireyhtymä johtunut hänen tekemästään työstä ja tuliko se korvata ammattitautilain mukaan ammattitautina.

Tapauksessa vuonna 1975 syntynyt A oli 2004 vuodesta asti tehnyt betonin piikkaustyötä, missä betonirakennetta lohkotaan piikkauskoneen iskuvoimalla pienempiin osiin. Syksyllä 2009 A:lla todettiin molemmassa yläraajassa rannekanavan keskihermon pinnetila eli toiselta nimeltä rannekanavaoireyhtymä. A:n vaatimuksessa vakuutusyhtiölle hän vaati, että oireyhtymä korvataan hänelle ammattitautina ammattitautilain nojalla.

Vakuutusyhtiö lausui päätöksessään, ettei asiassa esitetyn työnkuvauksen sekä lääkärinlausunnon perusteella rannekanavaoireyhtymää katsota ammattitautilain mukaan sairaudeksi eikä sitä sen vuoksi korvata.

A haki asiassa muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunta totesi, että vaikka A:lla on todettu molemminpuolinen rannekanavaoireyhtymä, ei kyseessä ole ammattitautilain tarkoittama ammattitauti. ENMG tutkimuksissa oli löytynyt 18.11.2011 rannekanavaoireyhtymä molemmista yläraajoista, joka puhui rannekanavien rakenteellisen ahtauden puolesta. Vaikka vasen ranne leikattiin 21.102010, ei oireissa ollut tullut muutoksia, vaikka A oli poissa töistä 22.3.2011 asti. On siis epätodennäköistä, että oireet olisivat johtuneet töistä.

A haki asiaan vakuutusoikeudelta, joka hylkäsi valituksen hyväksyen muutoksenhakulautakunnan perustelut. A valitti asiassa eteenpäin korkeimpaan oikeuteen vaatien vakuutusoikeuden päätöksen kumoamista sekä vakuutusyhtiö velvoittamista korvaamaan hänelle rannekanavaoireyhtymä ammattitautina. Vakuutusyhtiö vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

A oli aikaisemmin kuvannut työtään fyysisesi raskaaksi. Piikkauskonetta pidetään molemmin käsin kahvoista kiinni lujassa puristavassa sekä työntävässä otteessa ja lohkaistakseen betonin, tulee konetta painaa tärinää vasten. Erityisesti seinää tai kattoa piikattaessa työasennot ovat vaikeita. Tällöin ranteita ei voinut pitää suorassa, vaan ne täytyy vääntää eri asentoon hallitakseen koneen liikkeen sekä tärinän. A oli mennyt lääkäriin rannekipujen ja yläraajojen puutumisen takia syksyllä 2009. Tämän jälkeen yläraajojen ENMG-tutkimuksessa hänellä oli todettu molemmassa yläraajassa rannekanavan keskihermon pinnetila eli rannekanavaoireyhtymä. A:n vasen ranne leikattiin sen hoitamiseksi 21.10.2010.

A haki korvauksia ammattitautilainsäädännön perusteella, koska katsoi, että hänen rannekanavaoireyhtymänsä molemmissa käsissä on aiheutunut työliikkeistä - sekä kuormituksesta. Ammattitautilain 1 §:n mukaisesti ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä pääasiallisesti fysikaalisista, kemiallisista taikka biologisista tekijöistä. Saman lain 4 a §:n 2 momentin mukaisesti rannekanavaoireyhtymä korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, mikäli työntekijän työ on ennen oireitten ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia ja rannetta kuormittavia liikkeitä. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä onkin, onko A:n työ ennen oireitten ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä, mitkä voitaisiin katsoa todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen fysikaalisista tekijöistä A:n työssä.

Ammattitautilain esitöiden mukaan, rannekanavaoireyhtymän todennäköisiä syitä työssä on käden suuri voiman käyttö, ranteen sekä käden toistuvat liikkeet, ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot ja mahdollisesti käden pinsettiote sekä tärisevien työkalujen käyttö. Korvattavissa tapauksissa kuitenkin edellytetään, että työkuormitus on kestänyt sen verran pitkään, että ei voida katsoa kyseessä olevan vain työhön tottumaton työntekijä. Oikeuskäytännössä ammattitautina rannekanavaoireyhtymä on korvattu esimerkiksi tapauksissa KKO 2010:33 sekä KKO 2010:70. Molemmissa henkilöt olivat tehneet yli 20 vuotta samaa työtä, jossa työt olivat sisältäneet ranteiden keskiasennosta poikkeavia liikkeitä sekä fyysistä, käsiä kuormittavaa työtä.

Korkein oikeus lausui, että pitää uskottavana, että A:n työhön on sisältynyt paljon molempien ranteiden keskiasennosta poikkeavia sekä ranteita kuormittavia liikkeitä jo ennen oireita. Työ on lisäksi sisältänyt käsien suurta puristusvoimaa tarvitsevien sekä kovasti tärisevien työkalujen käyttämistä. Lääketutkimusten mukaan A:lla ei ole ollut ennen oireita rakennekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä työn lisäksi. Näin ollen rannekanavaoireyhtymää voidaan pitää pääasiallisesti piikkaajan työstä johtuvana. Näin ollen molemminpuolinen rannekanavaoireyhtymä korvataan ammattitautina ammattitautilain1 §:n 1 momentin sekä 4 a §:n 2 momentin mukaisesti. Korkein oikeus kumosi vakuutusoikeuden päätöksen ja määräsi vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle rannekanavaoireyhtymän johdosta lainmukaisen korvauksen. Asia palautettiin vakuutusoikeuteen tästä aiheutua toimenpiteitä varten. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa