Minilex - Lakipuhelin

Testamentti ja vainajan velat

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vainajan veloilla on suuri merkitys kuolinpesässä, koska luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan. Velkojalla on oikeus vaatia velkoja maksettavaksi vainajan kuoleman jälkeen. Vainajan velalla tarkoitetaan vainajan elämän aikana kertyneitä maksamattomia velkoja, jotka kuolinpesästä maksetaan ennen kuin sieltä ruvetaan muita suorituksia suorittamaan. Vainajan velat tulee siten maksaa ensin ennen kuin omaisuutta voidaan lähteä jakamaan omaisten tai muiden perinnönsaajien kesken. Testamentti tarkoittaa määrämuotoista asiakirjaa, jolla määrätään testamentin tekijän jäämistöstä kuoleman varalta. Testamentti on ainoa keino määrätä omasta omaisuudestaan kuoleman jälkeen. Testamenttia tehtäessä tulee olla tarkka muotomääräysten täyttymisestä sekä tahdon todellisesta ilmaisemisesta.

Testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta. Poikkeuksena kahdeksantoista vuoden ikään on se, jos alaikäinen on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotiaalla on oikeus muutoinkin tehdä testamentti siitä omaisuudesta, jota hänellä on laillisesti oikeus hallita. Tällainen omaisuus, jota viisitoista vuotiaalla on oikeus itse hallita, on sellainen omaisuus, jonka hän on omalla työllään hankkinut. Vajaavaltaisen oikeutta tehdä testamentti on siis rajoitettu. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alaikäistä henkilöä tai henkilöä, jonka oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu esimerkiksi sairauden vuoksi.

Testamentin laatimisessa tulee huomioida tietyt muotomääräykset, jotta testamentti on pätevä. Kirjallisesti tehty testamentti on melkein ainoa pätevä testamentti. Testamentin tekohetkellä tulee kahden todistajan olla paikalla. Sen jälkeen, kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai silloin, kun testamentin tekijä on tunnustanut testamentissa olevan allekirjoituksen omakseen, tulee näiden kahden todistajan allekirjoituksellaan todistaa testamentti oikeaksi. Todistajien tulee olla tietoisia siitä, että kyseessä on testamentti. Ainoana vaatimuksena on, että todistajat ymmärtävät sen, mitä allekirjoittavat eli testamentin sisältöä ei tarvitse kertoa todistajille.

Testamenttia tehtäessä tulee olla varovainen ja tarkka, koska testamentin sisällön tulee kirjaimellisesti ja tarkasti kertoa, mitä on testamentattu. Mikäli testamentin todellisesta tarkoituksesta ei saada selville, testamentti voi olla merkityksetön ja sitä ei sovelleta. Vainajan on vaikea kertoa omaa tahtoaan kuoleman jälkeen. Näin ollen todellinen tarkoitus voi olla vaikea tulkita, jos testamentti ei ole selkeä. Kannattaakin kääntyä lakimiehen puoleen testamenttia tehtäessä, jotta omat halut tulevat huomioitua oikein testamentissa ja sinun todellinen tarkoituksesi huomioitua perinnönjaossa.

Vaikka testamentti on tehty kaikkien pätevien edellytysten vallitessa, testamentilla ei voida silti testamentata omaisuutta siinä uskossa, että velkoja ei voisi vaatia omaa suoritustaan kuolinpesältä. Vainajan velat tulee tosiaan maksaa kuolinpesästä ennen kuin esimerkiksi voidaan huomioida testamentteja sekä muita perinnönjakoon liittyviä asiakirjoja ja sukulaisten perintöoikeudesta. Näin ollen tapauksessa, jossa kiinteistö on testamentattu tietylle lapselle, voidaan testamentti sivuuttaa ja kiinteistö voidaan huomioida velan maksuun, mikäli muuta omaisuutta ei ole jäänyt perinnönjättäjältä. Eli kaikki vainajan omaisuus voidaan laittaa velkojen maksuun ja tuleekin laittaa ennen perinnönjakoa perinnönsaajille.

Kuolinpesän osakkaat vastaavat pääsääntöisesti vainajan veloista vainajalta jääneellä omaisuudella. Näin ollen kuolinpesän osakkaat eivät pääsääntöisesti joudu maksamaan henkilökohtaisesti vainajan velkoja. Pesänselvitysvelat maksetaan ensimmäiseksi ennen muita velkoja kuolinpesästä. Pesänselvitysvelalla tarkoitetaan kohtuullisia hautaus- ja perunkirjoituskustannuksia sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvia tarpeellisia kustannuksia.

Huomioitavaa on se, että kuolinpesän osakkaat voivat joutua vastaamaan henkilökohtaisesti vainajan veloista tietyissä poikkeustilanteissa. Osakas vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan vainajan veloista, jos:

- hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa, tai

- hän antaa perunkirjoituksessa tai vahvistaessa valalla perukirjan vääräksi tietämänsä ilmoituksen siten, että hän vaarantaa velkojien oikeutta tai

- hän jättää tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.

Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tätä aikaa voidaan hakemuksesta pidentää, jos siihen on asianmukaisesti aihetta.

Varsin vähäisen laiminlyönnin perusteella voi kuolinpesän osakkaalle syntyä henkilökohtainen velkavastuu. Kun osakkaalle syntyy henkilökohtainen velkavastuu, voi velkoja vaatia kuolinpesän osakkaalta täyttä suoritusta riippumatta siitä, kuinka paljon omaisuutta on jäänyt vainajalta. Velkojalle tämä voi olla edullisempi ratkaisu kuin tilanteessa, jossa vainajan kuolinpesästä maksettaisiin velka. Aina nimittäin kuolinpesän omaisuus ei riitä velkojen maksuun ja velkoja ei saa omaa saatavaansa täytetyksi.

Vainajan velkaa ei lähtökohtaisesti saa maksaa kuolinpesän varoista ennen kuin on kulunut kuukausi perunkirjoituksesta. Mikäli omaisuus on pesänselvittäjän hallinnossa, velkoja ei saa maksaa ennen kuin sopimus niiden maksamisesta on tehty tai pesänselvittäjän on niin päättänyt. Jos vainajan velan maksaminen ei vahingoita muita velkojia, voidaan poiketa edellä mainitusta ja maksaa velkaa pois. Silloin, kun perunkirjoituksesta on kulunut yksi kuukausi, velkoja voi vaatia muun muassa vakuutta vainajan velasta. Vakuudella tarkoitetaan muun muassa jotain omaisuutta, joka saadaan takaisin velkojalta, kun lainaa maksetaan. Mikäli lainaa ei voida maksaa, saa velkoja pitää hallussaan olevan vakuuden.

Mikäli kuolinpesässä ei ole tarpeeksi varoja, voidaan kuolinpesä laittaa konkurssimenettelyyn. Konkurssi raukeaa ja velkoja ei saada perittyä takaisin, jos kuolinpesällä ei ole varjoja tarpeeksi. Huomioitavaa on se, että velat eivät periydy, vaan velkoja jää tällöin ilman hänelle kuuluvaa suoritusta. Poikkeuksena oli tietenkin se, mikäli kuolinpesän osakas joutuu henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan velasta. Konkurssimenettelystä kannattaa kysellä lisää lakimiehiltämme. He auttavat Sinua mielellään. Testamentilla testamentattu omaisuutta ei siis saa antaa testamentinsaajalle, jos kuolinpesän omaisuus ei riitä maksamaan vainajan velkoja. Testamentattu omaisuus menee näin ollen velkojen maksamiseen. 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Testamenttia tehdessä kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, jotta testamentti tulee tehtyä oikein sekä pätevästi.

Varoitukset

- Vainajan velat maksetaan kuolinpesästä ennen kuin voidaan ottaa huomioon kuolinpesän jäljelle jäävän omaisuuden jakoa perinnönsaajien kesken.

- Mikäli vainajalla on enemmän velkaa kuin omaisuutta, laitetaan kuolinpesä konkurssimenettelyyn.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]