- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita-asian oikeudenkäynti tarkoittaa yksityisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvien riitaisuuksien ratkaisemista tuomioistuimessa. Riita-asioiden oikeudenkäyntiä nimitetään siviiliprosessiksi. Riitaisuus voi syntyä esimerkiksi maksun laiminlyönnistä tai vahingonkorvauksesta. Riita-asiassa osapuolia, eli asianosaisia, ovat kantaja ja vastaaja. Kantaja on osapuoli, joka on saattanut asian vireille tuomioistuimessa. Vastaaja on osapuoli, jota vastaan kantaja on esittänyt vaatimuksensa. Riita-asia tulee vireille, kun kantajan toimittama haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen ja asian kirjallinen valmistelu alkaa.
Haastehakemus
Kantaja saattaa riita-asian vireille tekemällä tuomioistuimelle haastehakemuksen, joka sisältää kanteen. Kanne tarkoittaa kantajan vaatimusta saada tietynsisältöinen tuomio, joka kohdistuu riita-asian vastaajaan. Juttu tulee vireille, kun haastehakemus on saapunut käräjäoikeuteen.
Kantajan tulee haastehakemuksessaan kertoa:
- vaatimuksensa
- vaatimusten perusteet
- todisteensa (kirjalliset todisteet ja/tai henkilötodistelu) vaatimustensa tueksi
- oikeudenkäyntikuluja koskeva korvaamisvaatimus sekä
- tuomioistuimen toimivalta eli, miksi asia tulee käsitellä juuri kyseisessä tuomioistuimessa
Onkin tärkeää laatia haastehakemus huolellisesti, sillä se toimii koko oikeudenkäynnin perustana ja määrittää asian käsittelyn laajuuden. Tuomioistuin ei riita-asiassa saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut kanteessaan.
Haastehakemus summaarisissa riita-asioissa
Summaarisissa, eli yksinkertaisissa ja riidattomissa, riita-asioissa haastehakemuksen laatimiselle ei ole asetettu yhtä tarkkoja vaatimuksia. Summaarisia riita-asioita ovat esimerkiksi häätö ja riidattomat velkomisasiat.
Summaarisen riita-asian haastehakemuksessa kantajan tulee esittää:
- vaatimuksensa
- vaatimusten perusteet
- oikeudenkäyntikuluja koskeva korvaamisvaatimus sekä
- tuomioistuimen toimivalta
Lisäksi summaarisissa asioissa kantajan tulee esittää näkemyksensä siitä, että asia ei hänen mukaansa ole riitainen.
Vastine
Kun asia on tullut vireille käräjäoikeudessa kantajan toimittaman haastehakemuksen myötä, käräjäoikeus osoittaa haasteen vastaajalle. Vastaajalle toimitettavassa haasteessa käräjäoikeus kehottaa vastaajaa antamaan vastineensa kanteeseen.
Vastineessa vastaajan tulee ilmoittaa:
- myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä
- perustelut vastustamiselleen
- todisteet, joihin hän aikoo vedota
- oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus sekä
- tuomioistuimen toimivalta
Vastaajan vastineen toimittamiselle on asetettu määräaika, tavallisesti 14 päivästä 30 päivään. Mikäli vastaaja ei toimita vastinettaan määräajassa, kantajan nostama kanne voidaan hyväksyä yksipuolisella tuomiolla. Myös vastine tulee laatia huolellisesti, sillä sekin osaltaan määrittelee tuomioistuimen tutkimisvallan rajoja.
Suullinen valmistelu
Mikäli vastaaja vastustaa kannetta eikä asiaa ole aiemmassa kirjallisessa valmistelussa saatettu tarpeelliseen muotoon pääkäsittelyä varten, etenee riita-asian käsittely suulliseen valmisteluun käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden suullisen valmistelun istuntoon kutsutaan kantaja sekä vastaaja. Suullisessa valmistelussa tavoitteena on saattaa aiemmin kirjallisessa menettelyssä ollut riita-asia sellaiseen muotoon, että asian käsittelyä voidaan luontevasti jatkaa pääkäsittelyssä. Suullisessa valmistelussa selvitetään seikat, jotka ovat osapuolten välillä riitaisia. Lisäksi selvitetään, onko asiassa mahdollisuutta sovintoon, jolloin asia ratkaistaisiin tässä vaiheessa lopullisesti. Mikäli suullisessa valmistelussa ei synny sovintoa, asia siirretään pääkäsittelyyn.
Pääkäsittely ja riita-asian ratkaisu
Pääkäsittely voidaan pitää välittömästi suullisen valmistelun jälkeen, mikäli asia on yksinkertainen. Muutoin pääkäsittelyn ajankohdasta sovitaan erikseen. Pääkäsittelyyn kutsutaan kantaja, vastaaja sekä mahdolliset todistajat. Pääkäsittely on suullinen.
Pääkäsittely käräjäoikeudessa etenee seuraavalla tavalla:
- tuomioistuin tarkastaa paikallaolijat
- tuomioistuin kertoo yhteenvedossaan, mihin asiassa on päädytty ja mitä osapuolet ovat asiassa vaatineet
- kantaja sekä vastaaja esittävät vuoroillansa tarkemmat vaatimuksensa perusteluineen
- kantajan kirjallisen todistelun vastaanottaminen
- vastaajan kirjallisen todistelun vastaanottaminen
- kantajalle ja vastaajalle annetaan mahdollisuus lausua todistelusta
- henkilötodistelun vastaanottaminen samassa järjestyksessä kuin aiemman kirjallisen todistelun
- kantaja ja vastaaja vuoroillansa esittävät loppulausuntonsa
- käräjäoikeus julistaa ratkaisun heti tai päättää antaa myöhemmin kansliatuomion pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa pääkäsittelystä
Muutoksenhaku
Mikäli asianosainen ei ole tyytyväinen käräjäoikeuden tuomioon ja haluaa hakea siihen muutosta hovioikeudessa, on hänen ilmoitettava tyytymättömyydestään viimeistään viikon kuluessa siitä lukien, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyydestä ilmoittaminen ei kuitenkaan velvoita asianosaista valittamaan kyseisestä asiasta hovioikeuteen. Ilmoitus tyytymättömyydestä on mahdollista peruuttaa ratkaisun julistamisen tai antamisen jälkeiseen seitsemänteen päivään asti. Jos asianosainen kuitenkin haluaa valittaa ratkaisusta hovioikeuteen, tulee hänen harkita tarkoin, miltä osin hän haluaa asian saattaa hovioikeuden tutkittavaksi.
Valituksen sisältö:
- muutoksenhaun kohteena oleva käräjäoikeuden ratkaisu
- miltä osin kyseiseen käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta
- millä perusteella ratkaisu on virheellinen sekä
- miten ratkaisua tulisi valittajan mukaan muuttaa hovioikeudessa
Valitus tulee rajata koskemaan ainoastaan asianosaisten välillä olevia riitaisia seikkoja. Muutosvaatimukset tulee harkita tarkoin, sillä ne sitovat hovioikeutta, eikä se voi näin ollen tuomita muuta tai enempää kuin mitä valittaja on valituksessaan vaatinut.
Yhteenveto
- Riita-asian oikeudenkäynnissä ratkaistaan yksityisoikeudellisten oikeussuhteiden riitaisuuksia.
- Riita-asioiden oikeudenkäyntiä kutsutaan myös siviiliprosessiksi.
- Riita-asiassa osapuolia, eli asianosaisia, ovat kantaja ja vastaaja.
- Riita-asia tulee vireille, kun kantajan toimittama haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen ja asian valmistelu alkaa.
- Summaarinen riita-asia tarkoittaa yksinkertaista ja riidatonta asiaa.
- Vastine on vastaajan vastaus kantajan haastehakemukseen.
- Tyytymätön asianosainen voi hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen valittamalla.
Summary in English
- Disputes in private legal relationships are resolved in the trial of a dispute.
- Litigation is also called a civil process.
- In a dispute, the plaintiff and the defendant are the parties involved.
- Litigation begins when the subpoena submitted by the plaintiff arrives at the District Court and the preparation of the case begins.
- A summary dispute means a simple and undisputed matter.
- The response is the defendant's response to the plaintiff's subpoena application.
- An unsatisfied party can appeal the District Court's decision.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten haastehakemuksen voi lähettää?
Oikeudenkäyntimenettely riita-asioissa saatetaan vireille toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan.
Haastehakemuksen tekeminen sähköisesti on myös mahdollista. Yksityishenkilöt, yritykset sekä yhteisöt voivat riidattomissa velka-asioissa ja muissa summaarisissa riita-asioissa lähettää haastehakemuksen käräjäoikeuteen sähköisesti oikeushallinnon asiointipalvelussa. Asian etenemistä voi seurata kyseisessä palvelussa.
2. Mihin käräjäoikeuteen haastehakemus tulee lähettää?
Henkilöä vastaan esitetyissä vaatimuksissa haastehakemus tulee toimittaa käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä hänellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
Vastaavasti oikeushenkilöä, eli esimerkiksi yhtiötä tai säätiötä, vastaan esitetyissä vaatimuksissa haastehakemus tulee toimittaa käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on kotipaikka tai oikeushenkilön hallintoa pääasiallisesti hoidetaan.
Valtiota vastaan esitetyissä vaatimuksissa haastehakemus tulee toimittaa käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä valtion puhevaltaa käyttävä viranomainen sijaitsee.
Kuntaa vastaan esitetyissä vaatimuksissa haastehakemus tulee toimittaa käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä kunta sijaitsee.
3. Asetetaanko laissa haastehakemukselle tietyt muotovaatimukset?
Kyllä, haastehakemukselle asetetut vaatimukset löytyvät oikeudenkäymiskaaren 5 luvusta.
4. Mitä riita-asian käsittely maksaa?
Riita-asian käsittelystä tuomioistuimessa peritään oikeudenkäyntimaksu, jonka tavallisesti maksaa jutun vireille panija eli kantaja. Tulee kuitenkin huomioida, että oikeudenkäyntimaksuja isompi kustannus on usein oikeudenkäyntiavustajan palkkio.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa