Minilex - Lakipuhelin

Riita-asian käsittelyvaiheet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Riita-asian oikeudenkäynti tarkoittaa menettelyä, jossa haetaan suojaa yksityisoikeudellisten etujen hyväksi. Riita-asian oikeudenkäynnistä käytetään myös ilmaisua siviiliprosessi. Tuomioistuinkäsittely riita-asiassa jaetaan tyypillisesti kahteen perusvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään oikeudenkäynnin valmisteluun ja toisessa vaiheessa päästään itse pääkäsittelyyn.

Riita-asiassa kantajalla tarkoitetaan sitä osapuolta, joka panee jutun vireille. Vastaaja on puolestaan se osapuoli, jota vastaan kanne nostetaan. Riita-asian tulee vireille tuomioistuimessa, kun kantajan toimittaa haastehakemuksen tuomioistuimeen. Haastehakemuksen tulee sisältää muun muassa asianosaisten eli kantajan ja vastaajan yhteystiedot sekä mitä kantaja vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Alimpana oikeusasteena riita-asioissa toimii käräjäoikeus. Tutkittuaan haasteen sisällön tuomioistuin antaa haasteen riita-asian vastaajalle, johon vastaaja toimittaa kirjallisen vastauksensa.

Jos vastaaja vastustaa kannetta kirjallisessa vastauksessaan, jutun käsittely jatkuu suullisessa valmisteluistunnossa molempien osapuolten läsnä ollessa. Ennen suullista valmisteluistuntoa asianosaisilla on mahdollisuus toimittaa käräjäoikeuteen täydentäviä kirjallisia lausumia. Suullisessa valmisteluistunnossa tarkennetaan niitä seikkoja, joista osapuolet ovat erimielisiä. Valmisteluistunnossa on oltava mukana kaikki kirjalliset todisteet, joihin asianosaiset aikovat vedota. Lisäksi mahdollisista todistajista on oltava selvyys jo tässä vaiheessa. Suullisen valmisteluistunnon tarkoituksena on mahdollistaa pääkäsittelyn jouheva eteneminen ja toisaalta pyrkiä sovintoon jo ennen pääkäsittelyn aloittamista.

Pääkäsittely alkaa tuomioistuimen puheenjohtajan selvityksellä siitä, mihin suullisessa valmisteluistunnossa on päädytty ja mitkä ovat asianosaisten vaateet. Seuraavaksi kantaja ja vastaaja esittävät suullisesti perusteet vaateilleen ja he voivat myös esittää kysymyksiä toisilleen. Tämän jälkeen käydään läpi kaikki kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittelyn loppuvaiheessa asianosaiset esittävät vielä loppulausuntonsa. Loppulausunnot sisältävät asianosaisten näkemyksen siitä, miten riita-asia tulisi ratkaista. Riita-asian käsittely päättyy, kun tuomioistuin antaa ratkaisunsa asiassa. Tuomio voidaan antaa välittömästi pääkäsittelyn päätteeksi tai myöhempänä ajankohtana.

Suurin osa riita-asioista on dispositiivisia, jolloin sovinto on sallittu missä tahansa käsittelyn vaiheessa. Käsittely voidaankin lakkauttaa välittömästi, kun osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen asiasta. Riita-asia voi selvitä esimerkiksi jo siinä vaiheessa, kun käräjäoikeus toimittaa vastaajalle haasteen ja vastaaja hyväksyy haasteessa esitetyt vaatimukset. Tuomioistuin vahvistaa asian lopputuloksen riippumatta siitä, missä vaiheessa sovintoon päästään.

Riita-asian käsittelyvaiheet voivat vaihdella asian laajuudesta ja oikeusasteesta riippuen. Yksinkertaisimpiin, selviin ja rutiiniluonteisiin riita-asioihin sovelletaan niin sanottua summaarista menettelyä, joka on normaalia prosessia nopeampi, kevyempi ja edullisempi. Esimerkiksi shekkiin perustuvat vaatimukset käsitellään tyypillisesti tällaisessa menettelyssä. Käräjäoikeuksissa riita-asian käsittely sisältää huomattavasti enemmän vaiheita verrattuna ylempiin oikeusasteisiin. Tämä perustuu siihen, että hovioikeus ja korkein oikeus toimivat pääsääntöisesti vain valitusasteina, jolloin valmisteluun liittyvää aineistoa on jo kertynyt runsaasti eikä sitä tarvitse hankkia enempää ilman perusteltua syytä. Ylemmät oikeusasteet käsittelevät riita-asiat tyypillisesti ilman suullista pääkäsittelyä, ellei sille ole erityisiä perusteita.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa