» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen lukuisten ihmisten saataville voi olla rikos, vaikka tieto olisi totta (rikoslain 24 luvun 8 §). Sääntö koskee mediaa, mutta myös somejulkaisijaa, bloggaajaa ja viestiryhmään kirjoittajaa.
Henkilön suostumuksen puuttuminen ei yksin tee julkaisemisesta rangaistavaa. Julkaisemisen sallittavuuteen vaikuttavat muun muassa tiedon luonne, julkaisun tarkoitus ja yhteiskunnallinen merkitys sekä rikoslaissa säädetyt poikkeukset. Loukattu voi vaatia tekijältä korvausta kärsimyksestä.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen voi olla rangaistavaa riippumatta siitä, onko tekijä yksityishenkilö vai median edustaja. Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voi olla kyse, kun joku oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla sen lukuisten ihmisten saataville.
Rikoksesta tuomitaan sakkorangaistus. Teko on kuitenkin rangaistavaa vain, jos tiedon levittäminen on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Näistä haitoista vahingonkärsijä voi saada vahingonkorvauksia joko rikossyytteen rinnalla tai siitä erillisenä korvauskanteena.
Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä on säädetty myös törkeä tekomuoto, josta voidaan tuomita ankarampi rangaistus. Jos edellä mainitussa tiedon levittämisessä aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, kyse on törkeästä rikoksesta. Rangaistuksena voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Milloin julkaiseminen on sallittua?
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä. Lisäksi edellytetään, että tiedon esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Toinen poikkeus koskee yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyä. Silloin esitys ei ole rangaistava, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Poikkeukset sovittavat yhteen yksityiselämän suojan (perustuslain 10 §) ja sananvapauden (perustuslain 12 §). Kumpikaan ei ole automaattisesti etusijalla, vaan arvio tehdään tapauskohtaisesti.
Julkisuus ei poista suojaa. Kansanedustajan avioliitosta tai julkkiksen lapsista ei saa kirjoittaa vapaasti vain siksi, että henkilö on tunnettu. Ratkaisevaa on, liittyykö tieto hänen julkiseen tehtäväänsä ja onko sen kertominen tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Mitä yksityiselämään kuuluu?
Yksityiselämän ytimeen kuuluvat erityisesti terveys, perhe-elämä, seurustelu ja muut ihmissuhteet sekä seksuaalisuus. Näiden tietojen julkaiseminen voi erityisen helposti loukata yksityiselämän suojaa. Mitä lähempänä tieto on tätä ydintä, sitä painavampi syy julkaisulle tarvitaan.
Rangaistavuus ei edellytä, että tieto olisi väärä. Juuri tämä erottaa rikoksen kunnianloukkauksesta, jossa esitetään valheellinen tieto tai vihjaus taikka muuten halvennetaan toista (rikoslain 24 luvun 9 §).
Some, blogit ja viestiryhmät
Rikokseen ei tarvita lehteä tai televisiota. Riittää, että tieto toimitetaan lukuisten ihmisten saataville, esimerkiksi avoimeen somepäivitykseen, blogiin tai keskustelupalstalle.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Suuri viestiryhmä voi täyttää edellytyksen, mutta raja arvioidaan tapauskohtaisesti. Kahdenkeskinen viesti ei yleensä täytä sitä. Myös jakaminen ja uudelleen julkaiseminen voivat olla levittämistä.
Jos julkaisussa on kuvia tai muita henkilötietoja, myös tietosuojasäännökset voivat soveltua.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Entinen puoliso jakaa intiimin kuvan noin 30 hengen WhatsApp-ryhmään. Kuva voi olla toimitettu lukuisten ihmisten saataville, ja teko voi olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Sama teko voi olla myös muu rikos.
Esimerkki 2: Työtoveri kertoo Facebookissa kollegansa mielenterveysdiagnoosista. Terveys kuuluu yksityiselämän ytimeen, eikä se, että tieto on totta, tee julkaisusta sallittua.
Esimerkki 3: Lehti kirjoittaa tunnetun laulajan avioerosta ja uudesta suhteesta. Laulajan julkisuus ei poista yksityiselämän suojaa. Julkaisun sallittavuus riippuu muun muassa tiedon yksityisestä luonteesta, sen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja rikoslaissa säädetyistä poikkeuksista.
Syyteoikeus ja rikosilmoitus
Sekä perusmuotoinen että törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia. Syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi (rikoslain 24 luvun 12 §). Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin määrätä syytteen nostettavaksi, jos rikos on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa ja törkeässä tekomuodossa viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä (rikoslain 8 luvun 1 ja 2 §). Tee rikosilmoitus siksi viipymättä ja kerro poliisille, että vaadit tekijälle rangaistusta.
Korvaus
Oikeus korvaukseen kärsimyksestä on sillä, jonka yksityiselämää on loukattu rangaistavaksi säädetyllä teolla (vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §). Korvauksen määrässä otetaan erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.
Jos teko kuuluu lain poikkeuksiin eikä siksi ole rangaistava, kärsimyskorvausta ei tämän säännöksen perusteella makseta. Jos loukkaus aiheuttaa myös taloudellista vahinkoa, esimerkiksi ansionmenetystä, sekin voidaan korvata, koska vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla (vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §).
Valtio ei korvaa yksityiselämän loukkauksen aiheuttamaa kärsimystä rikosvahinkolain perusteella (rikosvahinkolain 9 §). Korvaus on vaadittava tekijältä tai julkaisijalta.
Korvausvaatimus vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta henkilöstä. Rikokseen perustuvaa korvausta voi kuitenkin vaatia niin kauan kuin rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasia on vireillä tuomioistuimessa (velan vanhentumisesta annetun lain 7 §).
Mitä teet, jos sinusta julkaistiin yksityisasioita?
- Tallenna julkaisu: kuvakaappaus, verkko-osoite, julkaisupäivä ja tieto siitä, kuinka moni sen on nähnyt tai jakanut.
- Pyydä julkaisijaa poistamaan julkaisu. Ilmoita sisällöstä myös palvelun ylläpitäjälle.
- Tee rikosilmoitus ja ilmoita, että vaadit rangaistusta.
- Esitä korvausvaatimus rikosasian yhteydessä tai erikseen käräjäoikeudessa.
Ennen kuin julkaiset jotain toisesta
Jos kirjoitat toisesta somessa, blogissa tai lehdessä, käy läpi ainakin nämä kysymykset:
- Koskeeko tieto terveyttä, perhettä, seurustelua tai muuta yksityiselämän ydintä?
- Toimiiko henkilö politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa tehtävässä, ja liittyykö tieto juuri siihen?
- Onko tiedon kertominen tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi vai tyydyttääkö se vain uteliaisuutta?
- Voiko henkilön tunnistaa, vaikka nimeä ei mainita?
- Onko henkilö antanut luvan juuri tähän julkaisuun?
Jos tieto koskee yksityiselämän ydintä eikä sen kertominen ole tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi, jätä tieto pois tai kysy henkilöltä lupa. Tunnistettavuus riittää: lähipiiri voi tunnistaa henkilön esimerkiksi työpaikan, asuinpaikan tai kuvan perusteella.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristi arvioi, ylittääkö julkaisu rajan vai kuuluuko se poikkeuksiin, ja onko kyse yksityiselämän loukkauksesta vai kunnianloukkauksesta. Hän laatii poistopyynnön ja rikosilmoituksen sekä mitoittaa korvausvaatimuksen. Jos olet itse julkaisija, juristi auttaa arvioimaan julkaisun ennen sen julkaisemista tai vastaamaan vaatimukseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko totuuden kertominen olla rikos?
Voi. Yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen voi olla rangaistavaa, vaikka tieto olisi totta. Ratkaisevaa on tiedon luonne, levittämisen laajuus ja se, kuuluuko julkaisu lain poikkeuksiin.
Saako julkisuuden henkilön yksityiselämästä kirjoittaa?
Vain rajoitetusti. Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa tehtävässä toimivan yksityiselämästä saa kertoa, jos tieto voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin tehtävässä ja esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Maksaako valtio korvauksen, jos tekijällä ei ole rahaa?
Ei. Rikosvahinkolaki ei kata yksityiselämän loukkauksen aiheuttamaa kärsimystä, joten kärsimyskorvaus peritään tekijältä.
Poistuuko vastuu, jos julkaisija poistaa julkaisun?
Ei automaattisesti. Rikos on jo voinut tapahtua, kun tieto oli lukuisten ihmisten saatavilla. Nopea poistaminen voi kuitenkin pienentää kärsimystä ja siten korvauksen määrää, koska loukkauksen julkisuus vaikuttaa mitoitukseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa