» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A sekä hänen myötäpuolensa vaativat, että käräjäoikeus vahvistaa N Oyj:n (N) kohdistaneen irtisanomiset heihin yhdenvertaisuuslain 6 §:n kiellon vastaisesti heidän terveydentilansa takia. Irtisanomiset tehtiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. He myös vaativat käräjäoikeutta velvoittamaan yhtiön suorittamaan kantajille yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaista hyvitystä. Yhtiö vastasi vaatien kanteiden hylkäämistä vanhentuneina. A ja hänen myötäpuolensa irtisanottiin tammikuussa 2009 käyttäen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskeva kanne tulee 16 §:n mukaan nostaa kahden vuoden kuluessa lain vastaisesta menettelystä. Hallituksen esityksessä 44/2003 sanotaan, että kanneaika alkaa siitä hetkestä, kun henkilöä on kohdeltu yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Yhtiön mielestä tämä hetki on tammikuu 2009. Kanne tuli vireille heinäkuussa 2011, jolloin väitetty syrjintä on tapahtunut jo yli 2 vuotta sitten. A ja hänen myötäpuolensa lausuivat, että kanneaika alkaa työsuhteen päättymisestä, koska työnantajan toimi konkretisoitui vasta työsuhteen päättyessä. Väite syrjivästä irtisanomisesta voidaankin esittää työsuhteen päätyttyä vasta. Tämä tulkinta vastaa myös työoikeuden lainsäädäntöä, jonka mukaan kanneaika alkaa työsuhteen päättymisestä alkaen.
Käräjäoikeus hylkäsi kannevaatimukset vanhentuneina. Se lausui, ettei yhtiön voida katsoa jatkaneen väitettyä syrjintää työsuhteiden ajan päättymiseen saakka eikä työsuhteiden päättämistä pidetty syrjivänä toimena. Näin ollen syrjintä ei ollut yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaisesti jatkuvaa. Käräjäoikeuden mukaan väitetty yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintä on tapahtunut vasta, kun kantajat irtisanottiin.
A ja hänen myötäpuolensa valittivat hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeudessa tehtyä tuomiota.
A ja hänen myötäpuolensa valittivat korkeimpaan oikeuteen vaatien hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen kanteen tutkimista varten. Yhtiö vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, alkaako yhdenvertaisuuslain 16 §:n kahden vuoden kanneaika irtisanomisen toimittamisesta vai työsuhteen päättymisestä, kun kanteessa vaaditaan korvausta syrjivin perustein väitetyin tehdystä työsopimuksen irtisanomisesta.
Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi terveydentilan perusteella. Saman lain 9 §:n mukaan mikäli työn tarjoaja rikkoo yhdenvertaisuuslain 6 §:n syrjintäkieltoa, on hän velvollinen maksamaan hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Lain mukaan kanne tulee nostaa kahden vuoden kuluessa yhdenvertaisuuslain vastaisesta toiminnasta ja mikäli menettely on jatkuvaa, niin kahden vuoden kuluessa menettelyn loppumisesta. Yhdenvertaisuuslaissa ei sen tarkemmin olla säännelty ajankohtaa, jolloin lain 16 §:ssä tarkoitettu 6 §:n vastainen menettely katsotaan tapahtuneeksi. Lain esitöissä todetaan vain yleisesti, että kanneaika alkaisi syrjinnän kiellon rikkomishetkestä.
Korkeimman oikeuden mukaan irtisanomismenettelyssä tapahtuvaa syrjintää voisi katsoa jatkuvaksi syrjinnäksi, jolloin kanneaika alkaisi kulua vasta menettelyn päättymisestä. Tässä tapauksessa on kuitenkin kysymys yhdeksi kokonaisuudeksi katsottavasta toiminnasta eikä jatkuvasta syrjintäkiellon rikkomisesta. Asiaa arvioitaessa perusteltua antaa merkitystä työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentille, jonka mukaan työntekijän saatava raukeaa, mikäli kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Nämä asiat huomioon ottaen on perusteltua pitää työsuhteen päättymistä viimeisenä syrjivänä menettelynä, josta kanneoikeuden vanhentuminen alkaa yhdenvertaisuuslain 16 §:n mukaan.
Korkeimman oikeuden mukaan A ja hänen myötäpuolensa ovat nostaneet kanteen ajoissa ja näin ollen sitä ei olisi tullut hylätä vanhentuneena. Yhdenvertaisuuslain 16 §:n kanneaika lasketaan tässä tapauksessa vasta työsuhteen päättymisestä. Näin ollen käräjä- ja hovioikeuden tuomiot kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ottaen huomioon palautukseen syy ja meneteltävä siinä laillisesti.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa