Minilex - Lakipuhelin

Perintökaari ja leski


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perintökaari turvaa lesken asemaa perinnönjaossa. Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä tai testamentilla ole muuta määrätty, menee jäämistö leskelle. Avopuoliso ei peri menehtynyttä puolisoaan, ellei tämä ollut tehnyt testamenttia avopuolisonsa hyväksi.  

Eräillä ensiksi kuolleen puolison lähisukulaisilla saattaa kuitenkin lesken kuoltua olla oikeus perintöosuuteen tämän jäämistöstä. Mikäli nämä ns. toissijaiset perilliset ovat elossa lesken kuollessa, heillä on lähtökohtaisesti oikeus saada perintönä puolet hänen jäämistöstään. Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen. Jos toissijaisia perillisiä ei ole, lesken jäämistön saavat kokonaisuudessaan hänen omat perillisensä. Mikäli leskellä ei ole omia perillisiä, menee hänen osuutensa toissijaisille perillisille. Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava perinnönjako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.

Leski voi määrätä puolisoltaan perinnöksi saadusta omaisuudesta melko vapaasti. Esimerkiksi kyseisen omaisuuden myyminen on sallittua. Leski ei kuitenkaan saa määrätä testamentilla toissijaisille perillisille tulevasta omaisuudesta. Lesken tekemät toissijaisten perillisten oikeutta loukkaavat lahjoitukset saattavat johtaa vastikesäännöstön soveltamiseen tai lahjansaajan palautusvastuuseen.

Mikäli eloonjäänyt puoliso on avioitunut uudestaan, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa jaettava ennen ositusta.

Leskellä on aina oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Lesken hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää kuolleen puolison omaisuutta ja saada sen tuotto. Hallintaoikeuden perusteella leski ei kuitenkaan saa myydä tai muutoin luovuttaa kuolinpesän omaisuutta, vaan näihin toimiin vaaditaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Eräs keskeisimmistä perintökaaren turvaamista oikeuksista on lesken oikeus asuntoon ja asuntoirtaimistoon. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.

Käytännössä leski siis saa jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ellei hän itse omista vastaavanlaista asuntoa. Leskellä on oikeus tähän, vaikka kuollut puoliso olisi omistanut asunnon kokonaan. Lesken asumisoikeus on riippumaton siitä, onko leskellä avio-oikeutta kuolleen puolisonsa omaisuuteen. Edes rintaperillisen jakovaatimus tai testamentinsaajan oikeus ei estä leskeä jäämästä asumaan yhteiseen kotiin. Lisäksi yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Leskellä ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole edellä mainittuja oikeuksia kuolleen puolison jäämistöön, mikäli puolison kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Lesken hallintaoikeus ja oikeus asuntoon eivät koske avopuolisoa.

Minilexin asiantuntevat lakimiehet auttavat mielellään lesken asemaa ja perintökaaren soveltamista koskevissa kysymyksissä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa