- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Esimerkiksi avo- tai aviopuolisot voivat tehdä toistensa eduksi keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Hallintaoikeustestamentilla pyritään varmistamaan leskeksi jääneen puolison toimeentulo toisen puolison kuoleman jälkeen siten, että tämän jättämän omaisuuden omistusoikeudet siirretään esimerkiksi perittävän rintaperillisille ja hallintaoikeus leskelle. Samaan aikaan perittävän rintaperillisillä on kuitenkin oikeus heille kuuluvaan perinnön lakiosaan. Tästä lakioppaasta selviää, miten nämä kaksi erilaista oikeutta perintöön vaikuttavat toisiinsa, ja minkälaisia ristiriitoja niiden suhteen voi syntyä.
Mikä on hallintaoikeustestamentti?
Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman testamentin yhdistelmä, jossa molemmat osapuolet antavat määräyksiä toistensa hyväksi. Keskinäisen testamentit voivat tehdä yhdessä ketkä tahansa siihen halukkaat henkilöt, mutta kaikista yleisintä niiden tekeminen on avio- tai avopuolisoiden kesken. Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat päättää joko perintönsä omistusoikeuksien tai hallintaoikeuksien siirrosta. Näistä kahdesta jälkimmäinen eli hallintaoikeustestamentti on erityisesti verotuksellisten etujensa vuoksi suosittu.
Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla perittävän omaisuuden omistusoikeus siirtyy tämän perillisille ja hallintaoikeus testamentinsaajalle eli yleensä leskelle. Hallintaoikeudella tarkoitetaan perittävän omaisuuteen liittyvää käyttöoikeutta, joka yleensä jatkuu aina lesken kuolemaan saakka. Käyttöoikeuden piiriin kuuluu esimerkiksi se, että leski saa hallita ja huoltaa perittyä omaisuutta mielensä mukaan, ja tämän lisäksi pitää siitä mahdollisesti muodostuvat tuotot itsellään. Hän ei kuitenkaan saa myydä tai muuten luovuttaa omaisuutta eteenpäin ilman perillisten eli omaisuuden omistusoikeuden haltijoiden suostumusta. Samoin perilliset eivät saa luovuttaa omaisuutta eteenpäin ilman testamentinsaajan eli hallintaoikeuden haltijan suostumusta.
Koska omaisuuden omistusoikeus ei siirry missään vaiheessa leskelle, hänen ei tarvitse maksaa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa. Tämän lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää rintaperillisille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo. Rintaperillisten ei siis tarvitse maksaa perintöveroa siitä osuudesta omaisuutta, jonka hallintaoikeus on testamentilla siirretty leskelle.
On syytä muistaa, että avioliitossa lesken oikeudet on suhteellisen hyvin turvattu. Leskellä on esimerkiksi oikeus jäädä yhteiseen kotiin asumaan ilman erillistä testamenttiakin. Hallintaoikeustestamentilla näitä leskelle kuuluvia lain mukaisia oikeuksia voidaan kuitenkin vahvistaa ja laajentaa. Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata myös avoliitossa eloon jääneen puolison oikeudet, sillä niitä ei lailla ole muulla tavalla turvattu.
Leskeksi jääneen vahvoista oikeuksista huolimatta myös kuolleen puolison rintaperillisillä on oikeus perinnön lakiosaansa. Joskus hallintaoikeustestamentin yhteydessä voidaan esittää rintaperillisille toivomus, etteivät nämä vaatisi lakiosaansa ennen kuin eloon jäänyt puolisokin myöhemmin kuolee. Tällainen pyyntö ei kuitenkaan ole juridisesti sitova, vaan rintaperillisillä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, elleivät he ole siitä lain mukaan testamentin hyväksymällä luopuneet.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on se vähimmäisosa perinnöstä, johon perittävän rintaperillisillä eli yleensä lapsilla tai lapsenlapsilla on lain mukaan oikeus. Muilla kuin rintaperillisillä ei ole oikeutta lakiosaan, ja oikeutta lakiosaan pidetään vahvana eli edes testamentilla ei voi loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa. Lakiosan määrä on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta määrästä. Koska lakiosaan oikeutetulla perillisellä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, myöskään keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ei saisi määrätä niin, että lesken hallintaoikeus omaisuuteen rajoittaisi perillisen oikeutta lakiosaan.
Lakiosaan liittyvä tärkeä seikka on se, että lakiosana perittävä omaisuus täytyy luovuttaa ilman sitä rasittavia muita oikeuksia. Hallintaoikeustestamentin myötä testamentattu omaisuus siirtyy kyllä perillisten omistukseen, mutta sitä rasittaa leskelle kuuluva käyttöoikeus. Hallintaoikeustestamentilla määrättyä omaisuutta ei siis voida katsoa osaksi rintaperilliselle kuuluvaa lakiosaa.
Lakiosan vaatiminen testamentinsaajalta
Hallintaoikeustestamentti täytetään lähtökohtaisesti kokonaan. Lakiosan täyttämiseksi tarvitaan aina erillinen rintaperillisen vaatimus, ja onkin yleistä, etteivät esimerkiksi pariskunnan yhteiset lapset ryhdy vaatimaan lakiosaansa eloon jääneeltä vanhemmaltaan. Jos rintaperilliset kuitenkin päättävät vaatia lakiosaansa testamentinsaajalta eli tässä tapauksessa leskeltä, jolle omaisuus hallintaoikeustestamentin mukaan on siirretty, on heillä lain mukainen oikeus saada tämä osuus. On huomioitava, että lakiosan antamiselle on asetettu laissa 6 kuukauden määräaika. Määräaika alkaa kulua testamentin tiedoksiannosta, ja sen kuluttua umpeen on perillinen menettänyt oikeutensa vaatia lakiosaansa.
Jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa, on esitettävä testamentinsaajalle eli leskelle moite testamentista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi. Tämän jälkeen lakiosa voidaan suorittaa rintaperilliselle joko rahallisena korvauksena tai muuna omaisuutena.
Testamentin hyväksynnän merkitys
Testamentista annetaan aina lain mukaisille perillisille tiedoksianto ennen täytäntöönpanoa. Tiedoksiannon jälkeen perillisillä on 6 kuukautta aikaa hyväksyä testamentti tai moittia sitä. Ennen perillisten hyväksyntää testamenttia ei voida panna täytäntöön, joten kyse on erittäin oleellisesta toimesta testamentinsaajan eli lesken kannalta.
Testamentin hyväksymisestä on hyvä tietää se, että sen voi tehdä joko ennen perittävän kuolemaa tai sen jälkeen. Jos perilliset ovat hyväksyneet testamentin ennen perittävän kuolemaa, on heillä lähtökohtaisesti oikeus vaatia lakiosaansa.
Jos taas perilliset antavat hyväksyntänsä vasta perittävän kuoleman jälkeen, on heidän testamentin hyväksymisen yhteydessä mainittava erikseen, jos he haluavat vaatia lakiosaansa. Jos näin ei ole toimittu, katsotaan testamentin hyväksynnän tarkoittavan, että perillinen luopuu paitsi moiteoikeudestaan, myös oikeudestaan lakiosaansa perinnöstä. Sama vaikutus on sillä, että perillinen pysyy tiedoksiannon jälkeen passiivisena ja 6 kuukauden määräaika ehtii kulua umpeen. Tämän jälkeen lakiosan vaatiminen ei ole enää mahdollista, koska testamentin hyväksyntää pidetään lähtökohtaisesti sellaisenaan sitovana.
Yhteenveto
- Keskinäinen hallintaoikeustestamentti mahdollistaa avo- tai aviopuolisoiden tekemän testamentin toistensa hyväksi.
- Testamentissa perittävän omaisuuden omistusoikeus siirretään perillisille ja hallintaoikeus testamentinsaajalle.
- Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan, joka on vähimmäisosa perinnöstä, eikä sitä voida rajoittaa hallintaoikeustestamentilla.
- Rintaperillisillä on 6 kuukauden määräaika vaatia lakiosaa testamentinsaajalta.
- Testamentti tulee hyväksyä tai moittia ennen täytäntöönpanoa.
Summary in English
- A mutual life estate testament enables spouses or partners to create a will in favor of each other.
- In the will, the ownership of the inherited property is transferred to the heirs, while the life estate is granted to the beneficiary of the will.
- However, the natural heirs are entitled to a legal portion of the inheritance, which cannot be limited by the mutual life estate testament.
- The legal heirs have a 6-month deadline to claim their compulsory portion from the beneficiary of the will.
- The will must be accepted or contested before it can be executed.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voinko saada lakiosani perinnöstä, jos perittävän omaisuus on keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla siirretty omistukseeni ja samalla testamentinsaajan hallintaan?
Voit. Sinun tulee testamentin tiedoksiannon jälkeen moittia testamenttia ja vaatia osaasi testamentinsaajalta suoraan tai haastemiehen kautta.
2. Kuinka suuri lakiosa on?
Lakiosan määrä on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta määrästä.
3. Jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa testamentin tiedoksiannon jälkeen, onko hänellä oikeus saada se, vaikka se olisi testamentattu leskelle hallintaoikeustestamentilla?
Ellei rintaperillinen ole hyväksynyt testamenttia luopuen lakiosastaan, on hänellä oikeus vaatia lakiosaa. Lakiosa voidaan suorittaa joko rahallisena korvauksena tai omaisuutena perilliselle.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lesken hallintaoikeus tuo verotuksellisia etuja ja turvaa hänen toimeentulonsa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa