Minilex - Lakipuhelin

Lakiosan menettäminen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Lakiosalla tarkoitetaan rintaperilliselle ja adoptiolapselle kuuluvaa osuutta perittävän jäämistöstä. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Pesän varoihin on lain mukaan lisättävä perittävän antama ennakkoperintö, suosiolahja sekä, jos erityisiä vastasyitä ei ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Jokaisen rintaperillisen tulee vaatia lakiosaa itse itsellensä. Toisaalta rintaperillisen tulee ilmoittaa, mitä laskennallisia lisäyksiä hän vaatii tehtäväksi pesän varoihin. Lue lisää lakiosavaateen teosta artikkeleista.

Testamentti on tehoton perillistä kohtaan siltä osin, kuin se estää häntä pääsemästä kiinni lakiosaansa. Kuitenkin on joitakin poikkeustilanteita, joissa rintaperillinen voi menettää lakiosansa. On myös käytännössä mahdollista järjestellä rintaperilliselle tulevaa lakiosan suuruutta pienemmäksi useilla eri keinoilla perittävän vielä eläessä tai toisaalta lesken toimesta.

Lakiosan menettäminen voi perustua ensinnäkin rintaperillisen perinnöttömäksi tekemiseen testamentilla. Tämä on kuitenkin harvinaista. Perinnöttömäksi tekeminen vaatii nimittäin lakisääteisten edellytysten täyttymistä, jotka pitää myös pystyä näyttämään toteen tarvittaessa. Perinnöttömäksi tekeminen on käytännössä poikkeuksellista. Esimerkiksi silloin, kun rintaperillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää tai on tahallisella rikoksellaan syvästi loukannut perittävää tai eräitä tämän läheisiä, voidaan perillinen jättää ilman perintöä. Lue lisää perinnöttömäksi tekemisestä artikkeleista.

Toisekseen rintaperillinen voi menettää lakiosansa, kun hän ei itse halua perintöä. Tällöin rintaperillinen voi luopua perintöosastaan tekemällä nimenomaisen kirjallisen luopumistahdonilmaisun. Tällöin lakiosan saa se, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Toisin sanoen perinnöstä luopuneen rintaperillisen osuus jaetaan siten, kuin jos tämä itse olisi siirtynyt ajasta iäisyyteen ennen perittävää.

Toisaalta rintaperillisen tulee itsenäisesti ja erikseen vaatia lakiosaansa noudattaen lain mukaisia muotovaatimuksia. Perillisen on ilmoitettava lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle. Kyseiselle 6 kuukauden määräajalle ei ole pidennystä saatavissa. Myöskään rintaperillisen omat sijaantuloperilliset eivät voi ”aktivoitua” passiivisena pysyttelevän rintaperillisen puolesta. Näin ollen passiivisen rintaperillisen sukuhaara menettää perinnön, jos rintaperillinen ei itse älyä tai viitsi toimia lakiosansa eteen. Toisaalta on tehtävä siis ero passiiviseen lakiosan menettämiseen verrattuna siihen, että perillinen nimenomaisesti luopuu perintöosuudestaan tekemällä edellä kuvatun luopumistahdonilmaisun.

Toisaalta mikäli vainajalta jäi suuri lapsikatras ja heistä yksi vaatii lakiosaansa, ei se vielä tarkoita, että muut sisarukset voisivat samalla saada lakiosan jäämistöstä, kun yksi sisarus teki lakiosavaateen. Jokaisen rintaperillisen tulee nimittäin vaatia oma-aloitteisesti omaa lakiosaansa. Lakiosailmoitus on tehtävä jokaiselle testamentinsaajalle erikseen, joiden oikeus loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Jos omaisuutta on testamentattu useammalle henkilölle, pitää heistä jokaiselle tehdä erikseen lakiosailmoitus.

Toisaalta perintö menetetään suoraan lain nojalla, jos rintaperillinen on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallisella rikoksella. Samaten jos rintaperillinen itse tai on osallisena hävittämässä tai salaamassa perittävän tekemää testamenttia, voi oikeus julistaa hänet kokonaan tai osaksi menettäneeksi oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen perittävän jälkeen.

Erikseen ovat ne tilanteet, joilla perittävä pyrkii tarkoituksellisesti vähentämään rintaperilliselle tulevan lakiosan määrää. Se onnistuu tekemällä esimerkiksi perittävän eläessä puolisolle toispuoleinen avioehtosopimus. Näin rintaperilliselle tuleva lakiosan suuruus voi pienentyä melko tavalla. Varakkaampi leski voi näet pidättäytyä halutessaan maksamasta tasinkoa köyhemmän, ensiksi kuolleen puolison perillisille. Näin ollen jäämistö voi joko pienetä tai kasvaa lesken tasingon määrän verran. Olennaista on, että varakkaammalle leskellä on siis sananvalta, haluaako hän vai eikö hän halua antaa tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Toisaalta halutessaan vähentää rintaperillisen perintöosuutta, vanhempi voi humputella varansa olemattomiin. Näin ollen, kun rahat tuhlaa, ei siitä jää jaettavaksikaan mitään mainittavaa rintaperillisille.

Jäämistön suuruutta ja näin myös lakiosan määrää pienentävät myös mm. lesken oikeus etuosaan ja - otto-oikeuteen sekä leskelle suoritettava tasinko. Lesken etuosaoikeus tarkoittaa, että hän saa osituksessa erottaa itselleen omia vaatteitaan ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten. Etuosaoikeuden käyttämisessä on toisaalta noudatettava kohtuullisuutta suhteutettuna puolisoiden oloihin. Lesken otto-oikeus puolestaan tarkoittaa sitä, että ositettavan omaisuuden arvon ollessa vähäinen, saa leski ottaa omaisuudesta, jota ei ole avio-oikeuden alaisuudesta erotettu, tarpeellista asuntoirtaimistoa sekä työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa. Leskelle suoritettavalla tasingolla tarkoitetaan lesken oikeutta saada rikkaammalta, edesmenneeltä puolisoltaan tasoitusta omaisuuden säästöstä. Nämäkin lesken erioikeudet siis osaltaan vähentävät rintaperillisten lakiosaa.

Vielä on mahdollista kutistaa lakiosaa tekemällä omaisuuden siirtoja pitkiä aikoja ennen kuolemaa. Näin omaisuuden mahdollinen arvonnousu voi koitua sen perillisen eduksi, jonka osalle omaisuuden arvonnousu koitui. Arvonnousua voisi tapahtua esimerkiksi lahjaksi annettujen pääkaupunkiseudun asuntojen tai vaikkapa osakkeiden kohdalla. Tämä saattaa pienentää muiden rintaperillisten lakiosan määrää, koska lahjan arvon määritys tapahtuu pääsääntöisesti lahjan antamishetken mukaan.

Olennaista on havaita, että lakiosan menettäminen kokonaan on käytännössä melko harvinaista. Sen sijaan yhden perillisen suosiminen muiden perillisten kustannuksella on eri asia. Perittävän halutessa suosia yhtä perillistä, on se lähinnä järjestelykysymys. Rintaperillisen kokonaan perinnöttä jättäminen voi puolestaan olla kinkkisempää.

Jäämistöoikeudellisissa asioissa on aina viisasta tukeutua alansa ammattilaisen apuun. Lakimiehemme päivystää sinua varten. Älä enää aikaile, vaan soita!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa