Minilex - Lakipuhelin

Jäämistön lisäykset lakiosan määrittämiseksi


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perittävä on saattanut eläessään tehdä sellaisia luovutuksia, jotka tulevat lakiosaperillisen vahingoksi. Tällaiset luovutukset on lisättävä jäämistöön, jotta perilliselle voidaan laskea oikean suuruinen lakiosa ja ettei perillinen saa niin sanotusti liian vähän perintöä.

Jäämistöön tulee lisätä perittävän vainajan eläessään antama ennakkoperintö. Mitä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselleen, on pidettävä pääsäännön mukaan ennakkoperintönä. Rintaperilliselle annettua ennakkoperintöä ei kuitenkaan lisätä jäämistöpääomaan silloin, jos perittävä on määrännyt, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä tai olosuhteista voidaan päätellä muuta tarkoitetun. Jos sen sijaan perittävä on antanut lahjana omaisuutta jollekulle muulle perilliselle kuin rintaperilliselle, lahjaa ei automaattisesti oleteta ennakkoperinnöksi. Tämä tarkoittaa, että lahjan arvon lisääminen jäämistöön on siis tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.

Myös niin sanotun suosiolahjan arvo lisätään pesän omaisuuteen. Tällä tarkoitetaan lahjaa, joka on annettu jälkeläiselle, ottolapselle, tämän jälkeläiselle tai näiden puolisoille ja jonka tarkoituksena on ilmeisesti ollut suosia sen saajaa lakiosaperillisen vahingoksi.

Myös sellainen perittävän eläessään antama lahja, joka on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, tulee jäämistöomaisuuden laskennalliseksi lisäykseksi. Lahjaa arvioidaan sen mukaan, ovatko olosuhteet ja ehdot olleet sellaiset, että lahjan rinnastaminen testamenttiin onnistuu. Rinnastus ei kuitenkaan käy päinsä, mikäli sille on erityisiä vastasyitä. Oikeuskirjallisuudessa testamenttiin rinnastuvana lahjana pidetään sellaista lahjaa, jonka perittävä on antanut lähellä kuolemaansa. Tällöin perittävä on siis itse ollut tietoinen siitä, että kuolee pian. Näin ollen rinnastusta ei voida tehdä, jos lahjan antamisesta on kulunut jo vuosia. Testamenttiin rinnastuvana lahjana voidaan pitää kenelle tahansa, siis myös muille kuin sukulaisille, annettua lahjaa.

Ennakkoperinnön, suosiolahjan ja testamenttiin rinnastuvan lahjan kohdalla omaisuuden arvoksi laitetaan vastaanottamishetken arvo, jollei asianhaaroista muuta johdu. Lahjanlupauksesta on säädetty, että mikäli sitä ei ollut täytetty, kun perittävä kuoli, sitä ei tule täyttää siltä osin, kuin se loukkaisi lakiosaperillisen oikeutta lakiosaansa.

Jäämistön suuruuteen voivat vaikuttaa lisäksi ylisuuret henkivakuutusmaksut. Mikäli perittävä on henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, perittävän suorittamat vakuutusmaksut voidaan lukea pesän varojen lisäykseksi, jos ne ovat olleet kohtuuttomassa suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Ylisuuret henkivakuutusmaksut voidaan lukea pesän varojen lisäykseksi enintään vakuutusmäärään saakka.

Laskennallisten lisäysten järjestelmä ei ole kovin selkeä. Varsinkin suosiolahjan ja testamenttiin rinnastuvan lahjan määrittely saattaa olla joskus vaikeaa. Epäselvissä tulkintatilanteissa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa