» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tässä Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on kyse verorikkomuksesta ja sen kiistämisestä maksukyvyttömyysväitteellä; miten rikoslain määritelmää ja tunnusmerkistöä maksukyvyttömyydestä on tulkittava.
Syyttäjän mukaan A ja B olivat yhdessä jättäneet suorittamatta yrityksensä X Oy:n maksamista palkoista ennakonpidätyksiä sekä sosiaaliturvamaksuja ja arvolisänveroa. Syyttäjän mukaan kyse ei ollut siitä, että yritys olisi ollut maksukyvytön ja hän vaati A:lle ja B:lle rangaistusta verorikkomuksesta. A ja B vaativat syytteen hylkäämistä vanhentuneena ja totesivat X Oy:n olleen maksukyvytön.
Käräjäoikeus katsoi A:n ja B:n syyllisiksi ja tuomitsi heidät sakkoon. Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
A ja B saivat valitusluvan ja valittivat Korkeimpaan oikeuteen. Syyteoikeuden vanhentumisesta Korkein oikeus lausui, että silloin kun on kysymys yhtenä kokonaisuutena arvioitavasta menettelystä, vanhentumisaika alkaa viimeisestä osateosta tai laiminlyönnistä. A:n ja B:n kohdalla syyteoikeuden vanhentumisen kannalta oli ratkaisevaa, oliko yhtiö ollut heidän esittämänsä mukaisesti rikoslain tavalla maksukyvytön silloin kuin viimeiset syytteessä tarkoitetuista arvonlisäveroista olisi tullut tilittää.
Itse X Oy:n taloudellisesta tilasta Korkein oikeus katsoi, että verorikkomussäännöksen osalta maksukyvyttömyyden käsitettä on tulkittava oikeuskäytännössä vakiintuneella tavalla, joka poikkeaa rikoslaissa tarkoitetusta velallisen epärehellisyyttä koskevasta maksukyvyttömyyden käsitteestä.
Velallisen epärehellisyyden kriminalisoinnin tarkoituksena on ensisijaisesti suojata velkojia yleisesti sen varalta, että velallinen ennakoitavissa olevien maksuvaikeuksiensa vuoksi ryhtyy velkojiensa taloudellisia etuja loukkaaviin toimiin. Maksukyvyttömyyden arvioinnilla on siis osaksi ennusteen luonne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys ei voi jatkaa toimintaansa huomatessaan ajautuvansa vähävaraiseen tilanteeseen. Sen on suojattava velkojiansa siten, että nämä saavat omat saatavansa takaisin.
Korkein oikeus päätyi vahvistamaan hovioikeuden tuomion. Oikeusneuvos Lehtimaja oli kuitenkin eri mieltä. Hänestä rikoslain maksukyvyttömyyden käsitteen merkityssisältöä ei ole tapauksessa tarpeen tulkita eri tavalla kuin muualla laissa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa