Minilex - Lakipuhelin

KKO:1995:154 Rikosilmoituksen edellytykset verotarkastuksen johdosta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Vahingonkorvaus
    Julkisyhteisön korvausvastuu
    Verotarkastus
    Rikosilmoitus

A oli poliisimies, josta oli verotarkastuksen perusteella tehty rikosilmoitus jatketusta veropetoksesta. Ilmoituksen oli tehnyt lääninverovirasto ja siitä johtuen A oli pidätetty virantoimituksesta. Hän oli menettänyt ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksia. A:ta ei oltu kuitenkaan lopulta syytetty rikoksesta. A:n nostama kanne perustui lääninveroviraston menettelyyn ja asiassa tuli ratkaista se, oliko lääninverovirastolla ollut riittävä aihe epäillä A:n syyllistyneen veropetokseen vai oliko se menetellyt virheellisesti tehdessään rikosilmoituksen.

A:lla oli maatila, jonka talouden kirjanpidossa oli ollut monia epäselvyyksiä. Verotarkastaja oli huomauttanut niistä sekä alustavassa, että varsinaisessa verotarkastuskertomuksessa. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, että huomautukset olisivat olleet aiheettomia. Se, että myöhemmin toimitetussa jälkiverotuksessa verotetut tulot olivat olleet huomattavasti pienemmät kuin verotarkastuksessa esitetyt määrät, oli johtunut pääasiallisesti A:n esittämistä lisäselvityksistä, joiden vaatiminen oli ollut asianmukaista.

Rikosilmoitus oli perustunut verotarkastukseen, jonka mukaan A:n kirjanpidosta puuttui tulouttamattomia tuloja ja siihen sisältyi vähennyskelvottomia menoja ja kaksoiskirjauksia yhteensä noin 300 000 markkaa. Suuri osa vähennyskelvottomista menoista oli kuluja, joista kirjanpidossa ei ollut asianmukaisia tositteita. Korkein oikeus totesi, että ainoastaan tulouttamattomien tulojen ja vähennyskelvottomien menojen perusteella lääninverovirastolla ei olisi ollut aihetta ilman lisäselvityksiä tehdä rikosilmoitusta.

Kaksoiskirjausten osalta A oli ilmoittanut virhekirjausten johtuneen siitä, että osuuskauppa, jolta hän oli hankkinut kirjausten tarkoittamat hyödykkeet, oli antanut hänelle puutteellisia tietoja tilistä ja maksusuorituksista. A oli kuitenkin tehnyt useita kaksoiskirjauksia niiden vuosien aikana, jotka olivat olleet verotarkastuksen kohteena. Koska toiminta oli ollut jatkuvaa, KKO katsoi, että lääninverovirastolla oli ollut riittävä aihe epäillä A:ta jatketusta veropetoksesta ja tehdä siitä rikosilmoitus.

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]