- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Konkurssiin asetetaan velallinen, joka ei kykene enää vastaamaan veloistaan. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun.
Konkurssimenettely alkaa sillä, että tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin hänen itsensä tai hänen velkojansa hakemuksesta. Toki on myös mahdollista, että konkurssia hakee velallinen ja velkoja yhteisesti. Konkurssiin asettaminen tarkoittaa sitä, että velallinen menettää oikeutensa määrätä konkurssipesän omaisuudesta, kun tuomioistuin määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän ja hoitamaan pesän velkojien kanssa sen hallintoa. Päätösvalta konkurssipesästä ja sen omaisuudesta siis siirtyy pesänhoitajalla sekä velkojille.
Konkurssimenettelyn tarkoituksena on selvittää velkojien saatavat, realisoida pesän omaisuus ja jakaa pesän varat tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti pesän velkojille. Pesänhoitajan on aluksi laadittava konkurssista pesäluettelo ja velallisselvitys. Pesäluettelo sisältää tiedot velallisen varoista ja veloista. Velallisselvityksestä puolestaan tulee ilmetä velallisesta sekä velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta selvitys.
Yksi tärkeistä konkurssin vaiheista on konkurssivalvonta. Käytännössä konkurssivalvonta tarkoittaa sitä, että velkojan valvottava saatavansa eli ilmoitettava saatavansa kirjallisesti pesänhoitajalle, jotta se otetaan huomioon, kun konkurssipesän varoja jaetaan. Tällä tavoin velkoja voi saada jako-osuutta konkurssipesästä. On kuitenkin mahdollista, että pesänhoitaja ottaa tietyn saatavan omasta aloitteestaan huomioon, jos saatavan perusteesta ja määrästä ei ole epäselvyyttä.
Pesänhoitaja laatii tämän jälkeen saatavista ensin jakoluetteloehdotuksen, ja tämän jälkeen varsinaisen jakoluettelon. Tuomioistuimen tulee vahvistaa tämä jakoluettelo, ja tuomioistuimen tulee myös selvittää kaikki mahdolliset jakoluetteloa koskevat riitaisuudet. Kun jakoluettelo on vahvistettu, ja mahdolliset riitaisuudet on selvitetty, jaetaan konkurssipesän varat velkojille jakoluettelon mukaisesti.
Täysimittainen konkurssimenettely päättyy, kun pesänhoitaja laatii lopputilityksen, jonka velkojat hyväksyvät. Lopputilitys on ikään kuin konkurssipesän tilinpäätös, jossa viedään loppuun kaikki mahdolliset taloudelliset asiat. Normaalisti täysimittainen konkurssimenettelyn kesto on noin 2-5 vuotta, mutta esimerkiksi riidat voivat pidentää prosessia huomattavasti. Konkurssin kestolle ei kuitenkaan ole mitään tarkkaa aikaa määritelty laissa. Konkurssi voi näin ollen kestää hyvinkin pitkään esimerkiksi yrityksen koosta ja varoista riippuen.
Konkurssimenettely voi päättyä myös sovintoon, jos neljä viidesosaa pesän velkojista kannattaa sitä. Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kulujen kattamiseen, tai jos velkojien jako-osuudet jäävät hyvin pieniksi tuomioistuin voi tehdä päätöksen konkurssin raukeamisesta. Jos pesään tällöin jää varoja, ne luovutetaan ulosottomiehelle, joka jakaa jäljellä olevat varat pesän velkojille.
Jos konkurssimenettelyn aikana havaitaan, että velallisen suhteen on olemassa erityinen selvitystarve taikka muu erityinen syy, voidaan konkurssia jatkaa julkisselvityksenä. Tällöin konkurssiasiamiehen tulee tehdä esitys tuomioistuimelle, joka tekee päätöksen julkisselvityksestä. Tällöin konkurssimenettelyä jatketaan valtion varoilla. Julkisselvityksen taustalla on usein esimerkiksi jokin siviilikanne kuten vahingonkorvausvaatimus taikka rikosepäily, minkä vuoksi konkurssia on syytä jatkaa valtiojohtoisesti.
Lisätietoja konkurssimenettelystä tai julkisselvityksestä voi kysyä esimerkiksi lakimieheltä ottamalla yhteyttä Minilexiin.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.