- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssihakemus on nimensä mukaisesti hakemus, jolla haetaan velallisen asettamista konkurssiin. Konkurssihakemuksen voi tehdä joko velallinen itse tai joku velkojista. Konkurssihakemuksen käsittelystä vastaa yleensä velallisen kotipaikan mukainen tuomioistuin.
Konkurssihakemus on konkurssimenettelyn ensimmäisiä vaiheita. Sitä ennen tulevaksi voidaan katsoa muodollisesti konkurssikelpoisuuden tarkistus. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että hakijan tulee varmistua siitä, että konkurssihakemuksen kohde on niin sanotusti konkurssikelpoinen. Useinkaan tämä ei kuitenkaan tuota ongelmia.
Kun velallinen on todettu konkurssikelpoiseksi alkaa konkurssihakemuksen teko. Kuten sanottua on Suomessa oikeus hakea konkurssia sekä velallisella itsellään että jokaisella hänen velkojistaan. Nämä hakemukset eroavat käytännön tasolla toisistaan siten, että velallisen hakema konkurssi on usein joutuisampi, kun taas velkojien hakemassa konkurssissa voi syntyä oikeusriitoja, jos velallinen kiistää hakemuksen.
Konkurssihakemuksen itsessään on oltava kirjallinen. Konkurssihakemus on kuitenkin muutoin vapaamuotoinen, mutta siitä tulee ilmetä tietyt seikat. Ensiksi hakemuksesta tulee ilmetä vaatimus. Eli käytännössä hakemuksessa pitää lukea, että velallista haetaan konkurssiin. Toisekseen hakemuksesta pitää ilmetä perustelu hakemukselle. Käytännössä velallisen hakiessa konkurssia riittää se, että velallinen itse ilmoittaa olevansa maksukyvytön.Velkojan taasen tulee siis ilmoittaa, että velallinen on hänelle velkaa eikä pysty maksamaan sitä.
Hakemuksesta tulee ilmetä myös perustelu sille, miksi hakija pitää tuomioistuinta päätäntävaltaisena. Tämä voi jossain tapauksissa johtaa ongelmiin. Käytännössä kuitenkin konkurssiasioita hoitaa käräjäoikeudet, joten hakemuksessa tulee esittää maantieteellinen perustelu sille miksi asia kuuluu juuri sen käräjäoikeuden piiriin. Konkurssiasioita ei voi sopia hoidettavaksi jossain muussa käräjäoikeudessa kuin siinä mikä maantieteellisesti on asiassa päätösvaltainen.
Konkurssihakemuksessa tulee olla myös liitteet, joissa hakemuksen perustelu selvitetään. Velallisen hakiessa konkurssia tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että hakemuksen liitteenä on selvitys hänen omaisuudestaan ja tieto velkojien yhteismäärästä. Velkojan hakiessa konkurssia tulee liitteenä olla selvitys siitä velasta, jota hän käyttää konkurssin perusteluna.
Konkurssihakemus on siis itsessään luonteeltaan yksinkertainen hakemus, jolla pyritään asettamaan velallinen konkurssiin. Hakemukseen saattaa kuitenkin liittyä muototeknisiä seikkoja, jotka voivat osoittautua kompastuskiveksi. Asiaan saa kuitenkin helposti apua osaavalta lakimieheltä, joka osaa esimerkiksi määritellä toimivaltaisen käräjäoikeuden tai auttaa liitteiden kokoamisessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa