Minilex - Lakipuhelin

Lapsen oikeudet ovat kaikille samat

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lapsen oikeudet ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä turvattuja lapsille kuuluvia oikeuksia. Kotimaisessa lainsäädännössä tärkein lapsen oikeuksia määrittelevä laki on lastensuojelulaki, jonka avulla pyritään turvaamaan kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä erityinen suojelu. Lapsia suojellaan sekä monilla erityissopimuksilla että yleissopimusten erityissäännöksillä. Kansainvälisistä sopimuksista laajin ja tunnetuin on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) solmima lapsen oikeuksien sopimus, jonka tavoitteena on perusoikeuksien, kuten terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, takaaminen kaikille lapsille. Kyseinen sopimus luettelee kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet, jotka sopimusvaltiot ovat velvollisia toteuttamaan. Lapsen oikeudet tunnustetaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jonka mukaan lapsella tulee olla oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on lisäksi saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä ja lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lisäksi kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista valvoo eduskunnan oikeusasiamies sekä lapsiasiainvaltuutettu.

 

Miksi lapsen oikeuksista säädetään aikuisväestöstä erikseen?

Aikaisemmin lapsen katsottiin olevan lähinnä suojelua tarvitseva yhteiskunnan jäsen, jolla itsellään ei voinut olla oikeuksia. Tuolloin lapsen oikeudellinen asema muodostui pääasiassa vanhempien ja heidän oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa kautta. Jotta tila saatiin muuttumaan, katsottiin olevan tarpeen säätää lasten oikeuksista erikseen. 

Tänä päivänä lapsen katsotaan olevan yhtä vahva oikeuksia omaava yhteiskunnan jäsen kuin aikuinenkin. Suomessa tämä todetaan jo perustuslaissa, jonka yhdenvertaisuutta koskevan pykälän mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä.

 

Lapsen oikeus elämään, perheeseen ja yksityisyyteen

Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen osallisten valtioiden onkin taattava lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Myös oikeus nimeen ja kansalaisuuteen lapsella on heti syntymästään lähtien. Mikäli mahdollista, tulee lapsen aina voida tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan tahdonvastaisesti, ellei se ole lapsen edun kannalta välttämätöntä. 

Vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti tulee myös aina kunnioittaa. Lapsella, jonka vanhemmat asuvat eri valtioissa, tulee hänelläkin olla oikeus säännöllisesti ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä molempiin vanhempiinsa.

Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettansa saa laittomasti halventaa. Lapsella on oikeus lain suojaan tällaiselta puuttumiselta ja halventamiselta.

 

Lapsen oikeus terveydenhuoltoon, riittävään elintasoon ja erityiseen suojeluun

Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Jokaisella lapsella on myös oikeus riittävään elintasoon, minkä vuoksi sopimusvaltioiden on tuettava vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa sekä antavat tarvittaessa aineellista apua ja tukevat ohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on turvattava lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin.

Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun, hoitoon ja tukeen. Tämä hoito voi tarkoittaa esimerkiksi sijaisperhehoitoa tai sijoitusta sopivaan lastensuojelulaitokseen. Ratkaisua harkittaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa hoidon jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen, sivistykselliseen ja kielelliseen taustaan.

Lapsella on myös oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Tämän varmistaakseen sopimusvaltioiden tulee muun muassa määrittää vähimmäisikäraja työhön otettaville sekä tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat säännökset.

 

Lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

Lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on aina turvattava mahdollisuus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä itseään koskevissa asioissa, kuitenkin lapsen iän ja kehitystaso huomioon ottaen. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan välityksellä. Suomessa lapsen osallistumisoikeus turvataan jo perustuslaissa, jonka mukaan lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 

Lastensuojelulain mukaan lapsen osallistumisoikeuteen kuuluu se, että hänelle itselleen on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Esimerkiksi lastensuojelun tarvetta arvioitaessa lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lisäksi kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja niin, ettei siitä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä ainoastaan, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.

 

Vammaisen lapsen oikeudet

Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisella lapsella on oikeus tarvittavaan erikoishoitoon sekä täysipainoiseen ja hyvään elämään sellaisissa oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta sekä helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Tarvittava apu on suunniteltava niin, että vammaisella lapsella on mahdollisuus koulunkäyntiin, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen sekä virkistystoimintaan siten, että lapsi sopeutuu mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan.

 

Oikeus syrjimättömyyteen

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa ja taata yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen tai hänen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Samoin sopimusvaltioiden on myös ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen tai hänen huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Saako lapsi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon?

Kyllä. Lapselle tulee varata hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden tarkoituksenmukainen tapa ilmaista mielipiteensä itseään koskevasta asiasta. Lisäksi kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

2. Mitä päätöksiä lapsen osallistumisoikeus koskee?

Lapsen osallistumisoikeuden piiriin kuuluvat kaikki lasta koskevat asiat perheen sisäisistä asioista varsinaisiin hallinnollisiin ja oikeudellisiin päätöksiin.

3. Miten voin varmistua siitä, että lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on toteutunut omassa / lapseni asiassa?

Jos haluat tarkempaa tietoa lapsen osallistumisoikeuden sisällöstä ja sen toteutumisesta käytännössä, ota yhteyttä lakimieheemme. Asiantuntijan avulla voit kartoittaa millaisiin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota juuri Sinun tilanteessasi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa