Minilex - Lakipuhelin

Kilpailukieltosopimus työsuhteessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kilpailukielto työsuhteen aikana

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa itse sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa hyvän tavan vastaisena kilpailukieltona. Täten työntekijä ei saa työskennellä työnantajan kilpailijalle ilman työnantajan lupaa. On kuitenkin hyvä huomata, että mikä tahansa kilpaileva työ ei siis ole kiellettyä, vaan painoarvoa on annettava työn luonteelle ja työntekijän asemalle.

Lähtökohtaisesti työntekijä ei myöskään saa työsuhteen aikana ryhtyä valmistelemaan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. 

Tämä kilpailukielto on työsuhteessa voimassa automaattisesti ilman, että siitä tarvitsisi erikseen sopia. Tämä velvollisuus on johdettavissa suoraan laista. Vastuu kilpailukiellon rikkomisesta kuuluu sekä työntekijälle että sille työnantajalle, joka tietää työntekijän olevan kilpailukiellon nojalla estynyt ryhtymästä työhön, mutta joka kuitenkin ottaa tällaisen henkilön työhön.

Mikä on kilpailukieltosopimus?

Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä ei ole työsopimukseen perustuvia velvollisuuksia entiseen työnantajaansa nähden, ellei siitä ole erikseen erityisen painavasta syystä sovittu. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuslaissa sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän mahdollisuutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa 1) työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sekä 2) työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella suojataan siis ennen kaikkea työnantajaa siltä, että työntekijä käyttäisi työssään tietoonsa saamiaan työnantajan liikesalaisuuksia hyödykseen. 

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä kuitenkin vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty ilman "erityisen painavaa syytä", se on kokonaisuudessaan mitätön. Painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työsuhteen molempien osapuolten edut. Olennainen merkitys on työntekijän asemalla yrityksessä sekä työntekijän työn luonteella. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu esimerkiksi sellaisen työntekijän osalta, joka osallistuu aktiivisesti erityisen suojan tarpeessa oleviin kehitystehtäviin yrityksessä. Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeuksia, joten sitä ei voida solmia kenen kanssa tahansa. 

Kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeen

Kilpailukieltosopimus alkaa työsuhteen päättymisestä. Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden mittaiseksi.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Jos työntekijä irtisanotaan esimerkiksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä eli sen vuoksi, että tarjottava työ on vähentynyt, ei kilpailukieltosopimus sido häntä. Mikäli työsuhde päättyy työnantajan toimesta mutta työntekijästä johtuvasta syystä, esimerkiksi työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien olennaisesta rikkomisesta työntekijän puolelta, kilpailukielto sitoo työntekijää. 

Mitä kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta voi seurata? 

Työntekijän, joka rikkoo pätevää kilpailukieltosopimusta, tulee korvata aiheuttamansa vahinko työnantajalle. Kilpailukieltosopimukseen voidaan myös ottaa määräys sopimussakosta, joka tuomitaan vahingonkorvauksen sijasta. 

Sopimussakko saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta työntekijään, joka katsotaan tekevän yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästä rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimusta on mahdollista sovitella, jos sopimuksen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Ehto voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta. 

Kilpailukieltosopimuksesta voit lukea lisää muista artikkeleistamme tai kysyä lakimiehiltämme.

 

Yhteenveto

 

  • Työntekijä ei saa työskennellä työnantajan kilpailijalle ilman työnantajan lupaa.
  • Lähtökohtaisesti työntekijä ei saa valmistella työsuhteen aikana työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Tämä kilpailukielto on voimassa automaattisesti ilman, että siitä tarvitsee sopia. 
  • Vastuu kilpailukiellon rikkomisesta kuuluu työntekijälle, sekä sille työnantajalle, joka tietää työntekijän olevan kilpailukiellon nojalla estynyt, mutta ottaa kuitenkin tällaisen henkilön työhön.
  • Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuslaissa sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän mahdollisuutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen sekä työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.
  • Kilpailukieltosopimus voidaan sopia työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä. 
  • Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Jos sopimus on tehty ilman erityisen paivanaa syytä, sopimus on mitätön.
  • Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeuksia, joten sitä ei voi sopia kenen kanssa tahansa. 
  • Kilpailukieltosopimus alkaa työsuhteen päättymisestä, ja se voi sitoa työntekijää enintään vuoden ajan. 
  • Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvista syistä. Mikäli työsuhde on päättynyt työnantajan toimesta mutta työntekijästä johtuvista syistä, kilpailukieltosopimus sitoo yhä työntekijää. 
  • Kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta tulee korvata aiheuttamansa vahinko työnantajalle. Vahingonkorvauksen sijasta voidaan sopia sopimussakosta. 
  • Kohtuutonta kilpailukieltosopimusta voidaan sovitella. 

Summary in English

 

  • An employee is not allowed to work for a company that competes with his employer without the permission of the employer. 
  • In principle, while still working at his current company, and employee is not allowed to prepare to compete with his current employer. This prohibition of competition is in force automatically, and it does not need to be agreed upon in a contract.
  • The responsibility for breaking an agreement of non-competition belongs to the employee and the company that knows that the employee is bound by an agreement of non-competition but is still willing to have the employee work for them.
  • In the Employment Contracts Act (Työsopimuslaki) and agreement of non-competition means a contract which limits the ability of the employee to transfer to a competing company after their employment has ended, as well as competing with the employer for his own gain.
  • An agreement of non-competition can be concluded at the start of employment or during it. 
  • An agreement of non-competition can only be concluded for the protection of the employer if there is an especially substantial reason. If here exists no such reason, the agreement of non-competition is void. 
  • An agreement of non-competition limits the rights of the employee, so it cannot be concluded with everyone. 
  • An agreement of non-competition starts at the end of the employment and can be in force for a maximum of a year. 
  • An agreement of non-competition does not bind the employee if the employment has ended as a resultant of the employer. In cases that the employment has ended as a resultant of the employee, the agreement of non-competition still binds him.
  • Violating the agreement of non-competition results in having to pay damages to the employer. Instead of this, liquidated damages can be agreed upon in the contract. 
  • An agreement of non-competition that has harsh terms can be mediated.

Kysymyksiä ja vastauksia

 

Milloin kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää?

  • Jos kilpailukiellon sopimiselle ei ole erityisen painavaa syytä, kuten työnantajan todellinen tarve suojata esimerkiksi ammattisalaisuuksiaan, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää. Myös tapauksessa, jossa työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvista syistä, sopimus ei sido työntekijää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi tuotannolliset syyt.

 

Kuinka pitkä kilpailukieltosopimus voi olla?

  • Kilpailukieltosopimus voi sitoa työntekijää enintään vuoden työsuhteen päättymisestä.

 

Mitä tapahtuu, jos kilpailukieltosopimusta rikkoo?

  • Kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta joutuu korvaamaan työnantajalleen aiheuttamansa vahingon. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan myös vahingonkorvauksen sijasta sopia sopimussakosta. Sopimussakon joutuu maksamaan automaattisesti, jos sopimusta rikkoo. 

 

Aiheesta muualla

 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Kilpailukielto on voimassa työsuhteen aikana ilman erillistä sopimista, kun taas kilpailukieltosopimus vaikuttaa vasta työsuhteen päättymisen jälkeen ja siitä on erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovittava.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]