» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työsopimuslaissa on asetettu rajoituksia myös kilpailukieltosopimuksen sisällölle, sen kestolle ja kilpailukiellon mahdollisesta rikkomisesta aiheutuville seuraamuksille. Jos työntekijä rikkoo pätevää kilpailukieltosopimusta, hänen on korvattava työnantajalleen aiheuttamansa vahinko. Kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuu lähtökohtaisesti vahingonkorvausvelvollisuus, mutta koska työnantajan voi olla vaikeaa näyttää vahinko toteen, kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Jos kilpailukielto kestää yli kuukauden työsuhteen päättymisestä, työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta. Korvauksen määrä vaihtelee kilpailukiellon keston mukaan, ja tämä säännös koskee myös sopimussakkoja.
Sopimussakko on yleensä työntekijän kannalta vahingonkorvausta ankarampi seuraamus. Sopimussakko lankeaa maksettavaksi pelkän kilpailukieltorikkomuksen perusteella, vaikkei rahassa mitattavaa vahinkoa olisi edes aiheutunut. Työnantajan intressissä onkin sopia sopimussakosta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on ennaltaehkäistä ehdon rikkominen. Mikäli korvausmäärä ylittää kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, on ehto työntekijän kohdalla kohtuuton. Sopimussakon enimmäismäärästä on nimenomaisesti säädetty, ja kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin, kuin se on tehty vastoin laissa säädettyä. Kohtuuttomasta sopimussakosta on olemassa korkeimman oikeuden päätös vuodelta 2014, jossa robotiikkaan keskittynyt yritys vaati entiseltä työntekijältään 13 500 euron korvausta neljän kuukauden kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta. Käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat työntekijän korvausvelvolliseksi, mutta korkein oikeus kumosi tuomion ja hylkäsi kanteen.
Kilpailukieltosopimuksen keston rajoitukset ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske työntekijää, joka toimii yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistehtävissä tai sellaiseen tehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Myöskään osakeyhtiön, osuuskunnan ja säätiön toimitusjohtajiin ei sovelleta työsopimuslain säännöksiä kilpailevan toiminnan kiellosta ja kilpailukieltosopimuksesta, koska he eivät ole työsuhteessa. Toimitusjohtajan kohdalla kilpailukiellosta onkin syytä sopia erikseen.
Laadittaessa kilpailukieltosopimusta, kannattaakin aina kysyä neuvoa asiantuntevalta juristilta. Lakipuhelimemme auttaa päivittäin myös kilpailukieltosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa