Minilex - Lakipuhelin

Kilpailukieltosopimus työsuhteessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kilpailukielto työsuhteen aikana

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa itse sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa hyvän tavan vastaisena kilpailukieltona. Täten työntekijä ei saa työskennellä työnantajan kilpailijalle ilman työnantajan lupaa. On kuitenkin hyvä huomata, että mikä tahansa kilpaileva työ ei siis ole kiellettyä, vaan painoarvoa on annettava työn luonteelle ja työntekijän asemalle.

Lähtökohtaisesti työntekijä ei myöskään saa työsuhteen aikana ryhtyä valmistelemaan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. 

Tämä kilpailukielto on työsuhteessa voimassa automaattisesti ilman, että siitä tarvitsisi erikseen sopia. Tämä velvollisuus on johdettavissa suoraan laista. Vastuu kilpailukiellon rikkomisesta kuuluu sekä työntekijälle että sille työnantajalle, joka tietää työntekijän olevan kilpailukiellon nojalla estynyt ryhtymästä työhön, mutta joka kuitenkin ottaa tällaisen henkilön työhön.

Mikä on kilpailukieltosopimus?

Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä ei ole työsopimukseen perustuvia velvollisuuksia entiseen työnantajaansa nähden, ellei siitä ole erikseen erityisen painavasta syystä sovittu. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuslaissa sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän mahdollisuutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa 1) työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sekä 2) työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella suojataan siis ennen kaikkea työnantajaa siltä, että työntekijä käyttäisi työssään tietoonsa saamiaan työnantajan liikesalaisuuksia hyödykseen. 

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä kuitenkin vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty ilman "erityisen painavaa syytä", se on kokonaisuudessaan mitätön. Painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työsuhteen molempien osapuolten edut. Olennainen merkitys on työntekijän asemalla yrityksessä sekä työntekijän työn luonteella. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu esimerkiksi sellaisen työntekijän osalta, joka osallistuu aktiivisesti erityisen suojan tarpeessa oleviin kehitystehtäviin yrityksessä. Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeuksia, joten sitä ei voida solmia kenen kanssa tahansa. 

Kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeen

Kilpailukieltosopimus alkaa työsuhteen päättymisestä. Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden mittaiseksi.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Jos työntekijä irtisanotaan esimerkiksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä eli sen vuoksi, että tarjottava työ on vähentynyt, ei kilpailukieltosopimus sido häntä. Mikäli työsuhde päättyy työnantajan toimesta mutta työntekijästä johtuvasta syystä, esimerkiksi työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien olennaisesta rikkomisesta työntekijän puolelta, kilpailukielto sitoo työntekijää. 

Mitä kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta voi seurata? 

Työntekijän, joka rikkoo pätevää kilpailukieltosopimusta, tulee korvata aiheuttamansa vahinko työnantajalle. Kilpailukieltosopimukseen voidaan myös ottaa määräys sopimussakosta, joka tuomitaan vahingonkorvauksen sijasta. 

Sopimussakko saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta työntekijään, joka katsotaan tekevän yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästä rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimusta on mahdollista sovitella, jos sopimuksen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Ehto voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta. 

Kilpailukieltosopimuksesta voit lukea lisää muista artikkeleistamme tai kysyä lakimiehiltämme.

Vinkit

  • Kilpailukielto on voimassa työsuhteen aikana ilman erillistä sopimista, kun taas kilpailukieltosopimus vaikuttaa vasta työsuhteen päättymisen jälkeen ja siitä on erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovittava.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa