Minilex - Lakipuhelin

Irtaimen esineen vuokran maksaminen

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Koska irtaimen esineen vuokrasuhteesta ei laissa ole juuri erityissääntelyä, irtaimen esineen vuokran maksaminen perustuu suurelta osin yleisiin sopimusoikeudellisiin säännöksiin ja periaatteisiin. Osapuolten tekemä vuokrasopimus määrittääkin pitkälti vuokrasuhteen ominaisuudet sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Tämän vuoksi vuokrasopimus on ensisijainen tietolähde, jota tarkastellaan ristiriitatilanteissa. Tulkintaongelmia voi syntyä, jos sopimuksessa ei ole otettu kantaa johonkin sopimussuhteessa vaikuttavaan kysymykseen. Tämän vuoksi on hyvä korostaa, että kun sopimus laaditaan alun alkaen huolella ja mielellään lakimiehen avustuksella, voidaan usein välttyä myöhemmiltä epäselvyyksiltä ja oikeusriidoilta.

Sopimusosapuolilla on siis lähtökohtaisesti laaja sopimusvapaus vuokran maksamista koskevien sopimusehtojen suhteen. Sopimusvapautta rajoittaa käytännössä vain yleisesti sopimussuhteissa velvoittava kohtuuttomuuden kielto. Vuokran määrää ja sen maksamista koskevat sopimusehdot eivät siis luonnollisesti milloinkaan saa olla kohtuuttomia, jos näin kuitenkin on voidaan kohtuuttomia ehtoja sovitella oikeustoimilain nojalla.

Ellei muuta ole sovittu, on vuokra maksettava vuokranantajan luona eli niin kutsuttuna viemävelkana. Tämä onkin yleinen sopimusoikeudellinen periaate ja lähtökohta kaksipuolisesti velvoittavissa sopimuksissa, jollainen vuokrasopimuskin on. Käytännössä on yleistä, että vuokranantaja antaa vuokralaiselle tilinumeron, jolle vuokra maksetaan tilisiirtona. Tässä tapauksessa yleensä myös katsotaan, että tilisiirto vuokranmaksutapana on hyväksytty sopimusehtona. Myös muunlaisista maksutavoista voidaan kuitenkin vapaasti sopia.

Maksun suorittamisen ajankohta voi muodostua ongelmalliseksi, mikäli eräpäivästä ei ole sovittu. Yleisen periaatteen mukaisesti vuokra on maksettava silloin, kun vastasuoritus on tullut suoritetuksi (käyttöoikeus esineeseen on luovutettu) ja vuokranantajan sitä vaatiessa. Toisin sanoen, jos vuokralaiselle on annettu mahdollisuus käyttää vuokraesinettä, vuokranantajalla on oikeus vastasuorituksena vaatia vuokraa maksettavaksi. Pitkäkestoisissa sopimuksissa, joissa käyttöoikeuden päättymispäivää ei välttämättä ole ennalta sovittu, tämä tarkoittanee sitä, että vuokra tulee suorittaa ennen vuokrasuhteen päättymistä maksukausittain jokaisen kauden lopussa. Jos asiasta ei ole mitään sovittu, on maksukautena pidettävä vuokraesineen käyttöikä ja muut seikat huomioiden kohtuullista aikaa. Kuitenkin tapaoikeudessa, varsinkin esimerkiksi erilaisten leasingsopimusten osalta on yleisesti katsottu, että maksukausi vastaa yhtä kuukautta.  Myös saatavan, eli tässä tapauksessa vuokran, vanhentumisaika alkaa juosta siitä päivästä, kun vuokra on vaadittu maksettavaksi. Jos vuokralainen ei kuitenkaan vuokranantajan vaatimuksesta huolimatta maksa vuokraa, alkaa viivästyskorko korkolain mukaisesti juosta siitä päivästä, kun 30 päivää on kulunut tästä vuokranantajan maksuvaatimuksesta.

Vuokraa on maksettava siltä ajalta, jonka vuokrasuhde on voimassa, eli ajalta, jonka vuokralainen saa käyttää vuokralle annettua esinettä. Jos vuokraesinettä hallussaan pitävä vuokralainen ei palauta esinettä sovittuna ajankohtana, hänen on korvattava vuokranantajalle esineen käyttöoikeuden menetyksestä aiheutuva vahinko.

Maksamattoman vuokran maksuvelvollisuus ei säily ikuisesti, vaan laissa on säädetty velkojen vanhentumisesta. Jos vuokrasuhteen osapuoli ei siis vaadi suoritusta tietyssä, yleensä vuosien mittaisessa ajassa, hän saattaa lopullisesti menettää oikeutensa vaatia erääntynyttä saatavaansa vuokralaiselta. Jos saatavaa ei vaadita vuosienkaan kuluessa, voidaankin katsoa, että osapuoli on luopunut oikeudestaan saada kyseisen suorituksen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »