Vahingonkorvauslakin 5 luvun 4 a§:n mukaan vahingon kärsineen läheisiä ovat vanhemmat, lapset sekä aviopuoliso. Näihin rinnastettaviksi voidaan tapauskohtaisesti katsoa esim. avopuoliso, kasvattilapset ja kasvattivanhemmat.
Miten erityisen läheinen määritellään laissa?
Eikö lapsen äitipuoli, jonka luona lapsi on asunut 3 vuotta vakituisesti, katsota erityisen läheiseksi henkilöksi?
Kysymyksessä on poikani liikenneonnettomuus, eikä vakuutusyhtiö maksa vaimoni (poikani äitipuolen) matka/majoittumiskustannuksia, vedoten yllä olevaan vahingonkorvauslain 5 luvun 4a§:n.

1 vastaus


Markus Pöhö

Asianajotoimisto Markus Pöhö Oy

1 vastaus

Selvitin asiaa vahingonkorvauslain hallituksen esityksestä HE 167/2003.

Esityksen perusteella henkilöpiiriä ei tule sitoa pelkästään muodollisiin tunnusmerkkeihin.

Pykälässä tarkoitetun läheissuhteen täyttyminen edellyttäisi kiinteää ja voimakasta yhteenkuuluvuus- tai riippuvuussuhdetta asianomaisten henkilöiden välillä. Pykälässä mainitaan vahinkoa kärsineen vanhemmat, lapset ja aviopuoliso henkilöinä, joita tavallisesti voitaisiin pitää vahinkoa kärsineelle erityisen läheisinä. Säännöksessä erikseen mainittuihin läheisiin rinnastettava voisi olla ainakin vahinkoa kärsineen kanssa samassa taloudessa elävä avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva kumppani, jos parisuhdetta ei ole rekisteröity, isä- tai äitipuoli, puolison lapsi, sijais- tai kasvattivanhempi taikka sijais- tai kasvattilapsi. Näissä tapauksissa lähtökohtana olisi se, että kysymys olisi erityisen läheisestä suhteesta eikä erityistä näyttöä suhteen läheisyydestä yleensä tarvittaisi.

Oletus suhteen erityisestä läheisyydestä voitaisiin kumota näyttämällä toteen seikkoja, joiden perusteella suhdetta ei avio- tai sukulaisuussuhteesta taikka muusta läheisestä siteestä huolimatta voida pitää erityisen läheisenä. Läheisyysolettaman riittäisi yleensä kumoamaan esimerkiksi aviopuolisoiden erillään asuminen välien rikkoutumisen vuoksi tai se, että lapsuudenkodistaan pois muuttanut täysi-ikäinen henkilö ei ole pitänyt tiivistä yhteyttä vanhempaansa.

Yksinomaan sisarus- tai ystävyyssuhde, muu kuin edellä mainittu sukulaisuussuhde taikka muunlainen sosiaalinen yhteenkuuluvuus ei pääsääntöisesti muodostaisi pykälässä tarkoitettua läheissuhdetta. Yksittäistapauksessa myös esimerkiksi sisarusta tai erityisen läheistä ystävää voitaisiin kuitenkin pitää pykälässä tarkoitettuna läheisenä, jos tällaisen henkilön ja henkilövahingon kärsineen suhteen tosiasiallinen luonne osoittaisi riittävän kiinteää ja voimakasta yhteenkuuluvuutta. Suhteen läheisyyttä arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, ovatko asianomaiset henkilöt ennen vahinkotapahtumaa asuneet samassa taloudessa tai pitäneet muutoin tiiviisti yhteyttä tai onko heidän väliseensä suhteeseen liittynyt toisen hoivaamista tai muuta jatkuvaa huolenpitoa toisesta. Arvioinnissa voitaisiin antaa merkitystä myös sille, että kysymys on henkilöstä, jolla ei ole säännöksessä mainittuja lähiomaisia. Esimerkiksi henkilövahingon kärsineen sisarusta tai erityisen läheistä ystävää voitaisiin useinkin pitää pykälässä tarkoitettuna läheisenä, jos henkilövahingon kärsineellä ei ole puolisoa tai muita mainittuja lähiomaisia.

Edellä mainitun perusteella vakuutusyhtiön perustelu korvauksesta kieltäytymiselle on perusteltua selvittää.

Aiheeseen liittyvät kysymykset