Minilex - Lakipuhelin

Petos ja syyteoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Petos kielletään Suomen rikoslaissa, ja siitä epäiltyä vastaan voidaan nostaa syyte. Rikoksen laadusta riippuu, onko syyteoikeus virallisella syyttäjällä, rikoksen uhrilla vai molemmilla.

Petos on kyseessä siinä tapauksessa, kun rikoksen tekijä saa erehdyttämällä toista tai erehdystä hyväksi käyttämällä toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin, joka aiheuttaa erehtyneelle tai erehtyneen määräysvallan alaiselle henkilölle taloudellista vahinkoa. Rikoksen tekijällä on myös oltava pyrkimys erehdyttämisellään vahingoittaa erehdytettyä henkilöä tai saada itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Petos on kyseessä myös silloin, kun rikoksen tekijä samassa tarkoituksessa saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla tai puuttumalla tietojärjestelmän toimintaan muulla tavoin ja näin ollen aiheuttaen toiselle taloudellista vahinkoa.

Törkeä petos on kyseessä siinä tapauksessa, kun petos on kokonaisuudessaan arvostellen törkeä, ja jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, tai jos rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa. Lievä petos on puolestaan kyseessä silloin, kun petos katsotaan kokonaisuutena arvioiden vähäiseksi, kun otetaan huomioon tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat. Syyteoikeudella tarkoitetaan sitä valtaa, jonka perusteella syyte voidaan nostaa rikoksesta epäiltyä vastaan. Osa rikoksista on niin sanottuja asianomistajarikoksia, joiden syyttämistä varten tarvitaan asianomaisen eli rikoksen uhrin pyyntö. Osa rikoksista taas on niin sanottuja virallisen syytteen alaisia rikoksia, joilla tarkoitetaan sitä, että syyttäjä voi nostaa syytteen omasta aloitteestaan ilman asianomaisen pyyntöä tai suostumusta. Asianomistajan syyteoikeus on pääasiassa toissijainen, eli asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain silloin, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, tai jos poliisi tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään tai lopetetaan.

Petoksen muodoista ainoastaan lievä petos on asianomistajarikos. Kun siis epäillään lievää petosta, virallisella syyttäjällä ei ole syyteoikeutta, jollei rikoksen uhri halua syytettä nostettavaksi. Tavallisen petoksen sekä törkeän petoksen epäilyissä syyttäjällä on syyteoikeus.

Jos sinulla on lisäkysymyksiä petoksesta ja siihen liittyvästä syyteoikeudesta, voit ottaa yhteyttä lakimieheen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]