- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Petos on rikoksena kielletty, mutta se vanhenee tietyn ajan kuluttua rikoksen tekopäivästä. Vanhenemisella tarkoitetaan sitä, ettei rikoksesta voida enää nostaa syytettä rikoksesta epäiltyä vastaan tietyn ajan kuluttua eikä epäiltyä voida petoksen vanhenemisajan jälkeen siis tuomita enää petoksesta paitsi tuomioistuimen päätöksellä tietyissä poikkeustilanteissa.
Petos on kyseessä silloin, kun joku tarkoituksenaan hankkia itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja seurauksena aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petos on kyseessä myöskin silloin, kun joku samassa tarkoituksessa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla dataa, tai puuttumalla tietojärjestelmän toimintaan muulla tavoin saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja seurauksena aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. Petoksesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Rikos tai sen syyteoikeus vanhenee, kun sen tekopäivästä on kulunut tietty aika. Vanhenemisaika riippuu rikoksen vakavuudesta ja sen enimmäisrangaistuksesta. Koska petoksesta voidaan tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta, sen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa. Petoksen lievässä ja törkeässä tekomuodossa sen vanhentumisaika on suuruudeltaan erilainen, niin kuin on rangaistuskin. Vanheneminen alkaa rikoksen tekopäivästä, ja syyteoikeus itse rikoksesta epäiltyä vastaan sekä rikokseen osallista vastaan alkaa vanhentua samana päivänä. Poliisin on tullut tehdä esitutkinta, syyttäjän on tullut suorittaa syyteharkinta, ja haaste on tullut antaa vastaajalle, jotta vanhentuminen katsottaisiin lain mukaan katkenneeksi.
Syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa kerran yhdellä vuodella, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii vanhentumisajan jatkamista, ja jos
1) rikoksen esitutkinta vaatii erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä, joiden vuoksi tutkinta olisi vanhentumisajan päättyessä selvästi keskeneräinen,
2) rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään tai
3) rikoksesta vastaajaksi haastettava pakoilee eikä hänelle sen vuoksi todennäköisesti saataisi annetuksi haastetta tiedoksi ennen vanhentumisajan päättymistä.
Käräjäoikeus päättää syyteoikeuden jatkamisesta syyttäjän sitä hakiessa, kun hakemus on tehty ennen sen vanhentumisajan päättymistä.
Lievä petos vanhenee kahdessa vuodessa ja törkeä petos vasta kymmenessä vuodessa. Kun vastaaja saa laillisesti tiedon tai häntä vastaan on hänen henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä läsnä ollessaan tehty rangaistusvaatimus oikeudessa vireille asetusta haasteesta, vanhentuminen katkeaa.
Petoksesta vapautuminen sen vanhenemisen perusteella
Oikeuskäytäntö havainnollistaa petoksen vanhentumista. Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:2015:68) henkilö A oli valittanut käräjäoikeudessa annetusta tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, jonka 30.03.2012 antamassa tuomiossa oli katsottu petoksen tekoajankohdaksi 1.01.2004 – 31.08.2005. Hovioikeus oli katsonut A:n toiminnallaan syyllistyneen petokseen, mutta ei törkeään petokseen. Kun teko onkin hovioikeudessa arvioitu lievemmäksi rikokseksi, petokseksi, on se johtanut lyhyemmän määräajan soveltamiseen syyteoikeuden vanhentumisessa. Hovioikeus määräsi syytteen vanhentuneeksi, laskien syyteoikeuden vanhenemisen petoksen tunnusmerkistön täyttävän menettelyn päättymisestä 31.08.2005. Haasteen A oli saanut tietoonsa 6.09.2010, jolloin petoksen viiden vuoden vanhenemisaika oli ehtinyt täyttyä. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä petoksesta. A vapautui käräjäoikeuden rangaistuksesta ja syyte hylättiin vanhentuneena. Tapauksessa myös kahden petoksessa toimivan avunantajan syyteoikeus katsottiin vanhentuneeksi. Kun otettiin huomioon päätekijän eli A:n ja avunantajien keskinäinen yhteys, ei korkein oikeus voinut katsoa, että avunantajat olisivat syyllistyneet törkeään petokseen. Siten myös heidät vapautettiin syytteestä petoksen vanhentumisen perusteella. Tässä yhteydessä on hyvä kuitenkin huomioida, ettei osallisten tule vapautua vastuusta pelkästään sillä perusteella, ettei päätekijää saataisi vastuuseen tai hän muusta syystä välttäisi vastuun. Tämä käy ilmi hallituksen esitöistä (HE 44/2002).
Tuomarin toiminta oikeudessa on lainvastaista, kun henkilö tuomitaan vanhentuneesta rikoksesta. Helsingin käräjäoikeudessa 29.09.2016 annetussa tuomiossa toinen asian vastaajista oli tuomittu 6.02.2014 tehdystä lievästä petoksesta. Syytettä koskeva haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi 2.05.2016, jolloin syyteoikeus lievästä petoksesta oli ehtinyt vanhentua, kun vanhenemisaika on lievässä petoksessa kaksi vuotta. Käräjätuomari oli pyytänyt syyttäjää hakemaan muutosta hovioikeudesta, jossa syytteet hylättiin vanhentuneena. Käräjätuomari oli kiistämättä toiminut kuitenkin virheellisesti, mutta virhe oli korjaantunut muutoksenhaulla ja sen johdosta hovioikeuden päätöksellä.
Kun petoksesta on säädetty useita muotoja, on siis hyvä huomioida, että niiden vanhenemisaika on eri, sillä se riippuu rangaistuksen suuruudesta. Näin ollen jos henkilö on tuomittu törkeästä petoksesta ja tuomiota alennetaan valituksen seurauksena, saattaa petos olla jo vanhentunut.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä petoksen vanhenemisesta, voit ottaa yhteyttä lakimieheen esimerkiksi soittamalla lakipuhelimeen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Petos vanhenee viiden vuoden kuluessa.
- Kun henkilö on tuomittu vanhentuneesta petoksesta, on tuomioistuin pääsääntöisesti toiminut lainvastaisesti.
Varoitukset
- Petosrikoksessa avuantaja ei vapaudu ainoastaan sillä perusteella, että päätekijää ei ole tuomittu.
- Vanhentumisaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa yhdellä vuodella.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa