- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Toimeentulotuen hakeminen ja vastaanottaminen oikeudettomasti erehdyttämällä siitä päättävää Kansaneläkelaitosta voi täyttää petoksen edellytykset, ja näin ollen olla rikoslain mukaan rangaistavaa. Sosiaalietuuden, kuten toimeentulotuen oikeudeton hakeminen soveltuu petokseen perustuvien säännösten perusteella rangaistavaksi. Toimeentulotukea oikeudettomasti haettaessa tavoitellaan taloudellista hyötyä, mikä on yksi petoksen oleellisista tunnusmerkeistä.
Lain mukaan jokaisella on oikeus toimeentulotukeen ollessaan tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Petos on Suomen rikoslain mukaan kyseessä, kun joku tarkoituksenaan hankkia itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja seurauksena aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petos on kyseessä myös silloin, kun joku samassa tarkoituksessa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla dataa, tai puuttumalla tietojärjestelmän toimintaan muulla tavoin saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja seurauksena aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. Petoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Esimerkiksi esittämällä väärää tietoa tai jättämällä kertomatta toimeentulotukeen vaikuttavista seikoista, henkilö voi erehdyttää Kansaneläkelaitosta. Kansaneläkelaitos voi seurauksena maksaa henkilölle toimeentulotukea, johon henkilöllä ei todellisuudessa ole oikeutta. Kansaneläkelaitokselle aiheutetaan tällöin taloudellista vahinkoa, ja jos henkilön katsotaan toimineen tarkoituksenaan hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, henkilön voidaan katsoa syyllistyneen rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn petokseen. Petoksesta on myös lievä sekä törkeä tekomuoto.
Lain sanamuodosta ilmenee, että myös tekemättä jättäminen syyllistää petokseen. Toimeentulotuen oikeudettomassa hakemisessa hakija voi tyypillisesti jättää ilmoittamatta esimerkiksi palkkatulojaan tai hallussaan olevia tilejä. Tässä yhteydessä tekijän ilmoitusvelvollisuus toteutuu, mitä laki edellyttää.
Helsingin hovioikeudessa 5.05.2015 annetussa tuomiossa oli kyse oikeudettoman toimeentulotuen tahallisesta hakemisesta. Hakiessaan toimeentulotukea hakija oli ilmoittanut, ettei hänellä ole palkkatuloja. Hän ei siis ollut ilmoittanut todellisia palkkatulojaan. Vastaajalle oli näin ollen maksettu perusteetonta toimeentulotukea. Vastaaja oli myös ilmoittanut tienneensä, että toimeentulotukea hakiessa tulot ja tilit tulee ilmoittaa kaupungille. Petosrikoksessa edellytetty tahallisuus on näin täyttynyt. Vastaaja syyllistyi törkeään petokseen. Syy-yhteydessä oleva vahingonkorvaus lankesi vastaajan maksettavaksi. Hänelle langetettiin lisäksi yhdeksän kuukauden vankeusrangaistus.
Tahallisuusarviointi toimeentulotukeen perustuvassa petoksessa
Petoksessa teon on oltava tahallinen. Toimeentulotukea, kuten muitakin etuuksia hakiessa tilit ja tulot tulee ilmoittaa. Kun tämä on hakijan tiedossa ja hän toimii sitä vastoin on tahallisuusedellytys täyttynyt. Mikäli vastaajalla on esimerkiksi useita tilejä hallussaan, mutta hän jättää osan ilmoittamatta, hän tällöin jo käytöksellään viestii tienneensä ilmoitusvelvollisuudestaan.
Myös syy-yhteyksien ja oikeudettomuuden arviointi näkyy toimeentulotukitapausten oikeuskäytännössä. Lain määritelmän perusteella taloudellisten vahinkojen syntymisen tulee olla erehdyttämisen seurausta. Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2009:14 syyte toimeentulotuen oikeudettomuudesta hylättiin. Tässä tekijä oli antanut virheellisiä tietoja perheestään, avioliitosta ja lastensa isyydestä. Toimeentulotuen myöntämisen edellytyksenä ei voida kuitenkaan pitää edellä mainittuja tietoja. Syy-yhteyttä arvioitaessa toimeentulotuen maksaminen ei siten ollut seurausta virheellisten perhetietojen antamisesta. Vaikka tekijä ei olisi antanut virheellisiä tietoja, olisi hän ollut silti oikeutettu toimeentulotukeen. Tapauksessa ei myöskään ollut näyttöä siitä, minkä suuruisina tuet olisi maksettu ilman virheellisten tietojen ilmoittamista. Hyöty ei ollut oikeudetonta eikä siitä aiheutunut taloudellista vahinkoa.
Petoksen ylärajana on pidetty melko vakiintunutta 7000 euroa. Kuitenkin toimeentulotuen tapauksessa on syytä huomata, että vahingonkärsijän asemassa on kaupunki. Suurempikin rahamäärä ei välttämättä ole huomattava, kun se on kohdistettu Kansaneläkelaitokseen. Helsingin hovioikeuden 14.01.2016 käsittelemässä asiassa hyödyn määrä oli ollut noin 9 500 euroa ja se oli kohdistunut Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon tekijän tavoitellessa oikeudetonta toimeentulotukea. Hovioikeus katsoi, että teko ei ollut törkeä, vaikkakin se oli suuruudeltaan reilusti yli 7000 euron.
Oikeudettoman toimeentulotuen tavoittelija voidaan tuomita petoksesta, kun petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Oikeudettoman toimeentulotuen hakija tavoittelee Kansaneläkelaitoksen erehdyttämistä, jolloin taloudellisten vahinkojen syntyminen on hyvin arvattavaa. Jos sinulla on lisäkysymyksiä toimeentulotuesta ja petoksesta, voit ottaa yhteyttä lakimieheen esimerkiksi soittamalla lakipuhelimeen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Petoksen törkeyskynnys arvioidaan Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta.
- Toimeentulotuen tulee olla oikeudetonta, pelkkä virheen toteutuminen ei riitä.
Varoitukset
- Toimeentulotukihakemuksessa tietojen kertomatta jättäminen voi syyllistää petokseen, kun tavoitellaan oikeudetonta taloudellista etua.
- Käyttäytyminen paljastaa helposti toimeentulotukea hakeneen tahallisuuden.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa