Minilex - Lakipuhelin

Petos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Petokseen syyllistyy henkilö, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, joko erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai tekemättä jättämään jotakin ja tällä tavoin aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petos on keino oikeudettoman toiselle kuuluvan hyödyn saavuttamisesta. Petosta voidaan käyttää myös vahingoittamistarkoituksessa.

Petoksesta tuomitaan myös se, joka edellä mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muulla tavoin puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja tällä tavoin aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.

Petoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Petoksen yritys on rangaistava.

Jotta henkilö voidaan tuomita petoksesta, erehdyksen ja taloudellisen vahingon tulee toteutua. Kun teon tahallisuutta arvostellaan, sekä erehdyksen että sen aiheuttaman taloudellisen vahingon tulisi toteutua, ja syyllistyneen tulee olla halunneen tai hyväksyneen näin tapahtuvan. Tahdon tulee kattaa molemmat tunnusmerkit. Silloin teko on tahallinen ja kyseessä on petos. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että lievin tahallisuuden muodoista riittää toteuttamaan petoksen.

Milloin kyseessä on petos?

Petoksen tunnusmerkistöä voidaan havainnoillistaa listan avulla, jossa kaikkien kohtien tulee toteutua:

  1. Oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu,
  2. erehdyttäminen eli harhaanjohtaminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen,
  3. erehdyttämisestä aiheutuva erehdys,
  4. erehdyksen vallassa tehty määräämistoimi ja
  5. siitä aiheutuva taloudellinen vahinko.

Olennaista on, että tapahtunut erehdys, määräämistoimi ja vahinko ovat keskinäisessä välittömässä syy-yhteydessä. Hallituksen esitöissä (HE 66/1988) todetaankin, että erehtyneen tulee käytännössä toimia vahingonkärsijän puolesta, jotta kyseessä olisi petos, vaikkakin mitään sopimussuhteita ei tässä yhteydessä edellytetä.

Taloudellinen vahinko tai hyöty

Petoksen tunnusmerkistössä taloudellinen vahinko käsittää jotain laajempaa kuin esimerkiksi rahan tappion. Tämä on seurausta 1990 voimaan tulleesta lakimuutoksesta. Taloudellisen hyödyn tulee olla oikeudetonta, jolloin esimerkiksi velallisen erehdyttäminen todellisen velan takaisinmaksusta ei sisälly määritelmään, kun velasta maksamisesta samalla vapaudutaan. Petoksessa ei siis synny taloudellista vahinkoa, kun erehdyttäjä kompensoi menetystä, kuten edellä mainitussa tilanteessa.  Taloudellinen vahinko tai hyöty myös erottaa petoksen petollisesta viettelystä, joka on katsottu petoksen yksityisoikeudelliseksi vastikkeeksi. Kun petoksen taloudellista vahinkoa tai hyötyä arvioidaan huomattavuuden kannalta ei vahingonkärsijän henkilökohtaisille olosuhteille voida antaa merkitystä, vaan arvio perustuu objektiivisuuteen. Näin on todettu petosrikossäännöksiä koskevissa lain esitöissä (HE 66/1988). Tuntuvaa vahinkoa arvioitaessa henkilökohtaisille olosuhteille annetaan kuitenkin painoarvoa.

Taloudellista vahinkoa ei kuitenkaan aina edellytetä siinä mielessä, että lopullinen tappio tulisi olla syntynyt. Sillä myös taloudellisen edun saamatta jääminen riittänee petoksen täyttymiseen.

Tietynasteen tekemättä jättäminen voi osassa tapauksia syyllistää petokseen. Puhutaan oikeudellisesta velvollisuudesta korjata vääristynyt käsitys. Hallituksen esityksen mukaan (HE 66/1988) tilanne tulisi kyseeseen, jos vahingonaiheuttajalla tai hyödyn tavoittelijalla on erityinen, esimerkiksi lain säännöksen mukainen oikeudellinen vastuu väärän mielikuvan poistamiseen. Hän voi silloin olla rikosoikeudellisessa vastuussa petoksesta. Tämä velvollisuus voi perustua myös asianomaisen omaan edeltäneeseen toimintaan. Vaikenemisessakin tulee olla pyrkimys oikeudettoman hyödyn tai vahingon tavoittelemiseen. Näistä tilanteista voit tiedustella tarkemmin lakimieheltä.

Salaamisessa ja kehumisessa on tietty raja, jolloin petos täyttyy. Niin sanottu yleisluonteinen kehuminen on sallittua, mutta sen sijaan yksilöidyn liioitellun kehumisen tilanteissa tulee olla tarkkana. Esimerkiksi tietyn tuotteen ominaisuuksien ylikehuminen ja näin ollen todellisten ominaisuuksien peittäminen voi hyvin olla kyseistä toimintaa.

Petoksen arviointi

Oikeuskäytännöstä saadaan viitteitä petoksen arviointiin. Taloudellisen vahingon tai hyödyn ylärajana on pidetty noin 7000 euroa, jolloin petoksen tavallinen muoto tulee siis vielä kysymykseen.

KKO:2010:62

Erehdytetty oli ollut pankki ja ulosottovelkoja oli kärsinyt vahinkoa, petoksen tunnusmerkit kuitenkin täyttyivät, sillä vahingonkärsijän ei tarvitse välttämättä olla se, jota on erehdytetty. Petoksen tekijä oli saanut testamentilla omaisuuden perittäväksi. Ulosottomies oli ulosmitannut hänen veloista osuutensa kuolinpesästä. Tekijä oli salannut tämän ja erehdyttänyt pankkia siirtämään kuolinpesästä rahavaroja hänen tililleen, josta oli aiheutunut taloudellista vahinkoa ulosottovelkojille. Siirretty rahamäärä oli arvoltaan 14 000 euroa, mutta suoritus oli kuitenkin peruutettu pankin toimesta. Käräjäoikeuden mukaan tilanteessa oli kyse lain esitöiden (HE 66/1988) tarkoittamasta tappion syntymisen välittömästä vaarasta. Teko oli myös törkeä ja Korkein oikeus oli samalla kannalla.

Petokseen voi syyllistyä myös käsittelemällä tietojenkäsittelylaitetta niin, että tietojenkäsittelyn lopputulos vääristyy. Puhutaan niin sanotusta tietojenkäsittelypetoksesta. Lain esitöiden mukaan siinä ei ole kyseessä kenenkään ihmisen erehdyttäminen vaan se voi kohdistua suoraan tietonjenkäsittelylaitteeseen. Tässäkin rikoksen uhri kärsii taloudellisesta vahingosta, mikä on yksi petoksen tunnusmerkeistä.

Petoksessa tiettyjen elementtien täytyy siis täyttyä, ja erehdysten tulee olla taloudellisen vahingon aiheuttaja.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Yleisluonteinen kehuminen ei ole petos.

Varoitukset

  • Tietojen salaaminen voi olla petos.
  • Tappion välitön vaara riittänee petoksen täyttymiseen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]