Minilex - Lakipuhelin

Avunanto törkeään pahoinpitelyyn - KKO:2014:22


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • pahoinpitely
    Törkeä pahoinpitely
    Rikokseen osallisuus
    Avunanto

Ratkaisu KKO:2014:22 koski törkeää pahoinpitelyä sekä avunantoa törkeään pahoinpitelyyn. Tapauksessa X oli pahoinpidelty törkeästi B:n ja C:n toimesta A:n asunnossa. Hovioikeus oli katsonut, että asunnossa paikalla ollut A ei ollut osallistunut tekojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, eikä hän ollut myöskään tiennyt etukäteen siitä, että B ja C aikoivat pahoinpidellä X:n. Hovioikeuden mukaan A oli syyllistynyt B:n ja C:n rikoksen avunantoon, koska hän oli luovuttanut asuntonsa B:n ja C:n käytettäväksi viimeistään silloin, kun pitkäkestoisen teon toteuttaminen oli alkanut. Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli siitä, oliko A syyllistynyt menettelyllään avunantoon. Rikoslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Korkein oikeus totesi, että avunantona rangaistaan siitä, että joku myötävaikuttaa toisen tahalliseen rikokseen eli päärikokseen. Lain esitöissä on katsottu, että avunantaminen on mahdollista toteuttaa myös laiminlyönnillä, mikäli laiminlyönti voidaan rinnastaa toimella tapahtuvaan rikoksen täytäntöönpanon edistämiseen. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Korkeimman oikeuden mukaan avunantajan tulee pitää päärikoksen tekemistä sekä sen tunnusmerkistöön kuuluvien tosiseikkojen toteutumista varsin todennäköisenä. Lisäksi avunantamisen on tapahduttava ennen päärikosta tai samalla, kun päärikosta tehdään. Korkein oikeus totesi, että rangaistavan avunannon tulee edistää päärikosta sekä lisätä päärikoksen toteutumisen todennäköisyyttä. Korkein oikeus totesi pahoinpitelyn pitkäkestoisuudesta ja tekotavasta johtuen yksityisasunnon käyttämisen pahoinpitelyn tekopaikkana tosiallisesti edistäneen teon toteuttamista. Korkeimman oikeuden mukaan A:n passiivisuutena ilmennyt menettely ei täyttänyt rikoslain 5 luvun 6 §:n tarkoittamaa rangaistavaa avunantoa, ellei A ollut nimenomaisesti esimerkiksi käyttäytymisellään edistänyt pahoinpitelyä. Korkein oikeus totesi, että asunnon luovuttaminen pahoinpitelyn tekijöiden käyttöön ei sisältänyt muuta tekoa edistävää menettelyä kuin sen, että A ei ollut puuttunut tapahtumiin, jotka olivat sattuneet hänen asunnossa. Korkein oikeus totesi laiminlyönnin täyttävän seurausta edellyttävissä rikoksissa rikosoikeudellisen vastuun edellytykset vain, jos laiminlyöntiin syyllistyneellä henkilöllä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Rikoslain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan, tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen, tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn. Korkeimman oikeuden mukaan rikoslain 3 luvun 3 §:n tai oikeuskäytännön nojalla ei kuitenkaan ollut mahdollista katsoa asuinhuoneiston haltijalla olevan sellaista oikeudellista vastuuasemaa, joka yksinään velvoittaisi hänet ryhtymään toimenpiteisiin, jotka estäisivät hänen asunnossa tapahtuvat rikokset. Korkein oikeus katsoi, että A:n menettely ei toteuttanut tunnusmerkistöä avunannosta pahoinpitelyyn, eikä A näin ollen ollut syyllistynyt avunantoon törkeään pahoinpitelyyn.

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »