- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ulosoton tehtävänä on pyrkiä varmistamaan, että ulosotossa oleva velka tulee maksetuksi. Velan maksamiseksi velallisen tuloja siis ulosmitataan niin pitkään, että ulosotossa oleva velka on kokonaisuudessaan hoidettu. Pääsääntöisesti kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Ulosottokaaressa säädetään ulosmittausjärjestyksestä eli siitä, missä järjestyksessä velallisen omaisuutta ulosmitataan. Tämän ulosmittausjärjestyksen mukaisesti ensiksi ulosmitataan rahaa taikka palkkaa tai muuta toistuvaistuloa. Tämän jälkeen aletaan ulosmitata irtainta ja kiinteää omaisuutta. Palkan ulosmittaus jatkuu ajallisesti niin pitkään, että velka on maksettu kokonaisuudessaan.
Mikä katsotaan palkaksi?
Palkka on siis ulosotossa ensimmäinen, joka ulosmitataan. Ulosottokaaressa ulosmitattavaa palkkaa saa vain luonnollinen henkilö. Palkkaa on kaikki palkka, jota saadaan työ- tai virkasuhteessa, sekä kaikki muut palkkiot, luontoisedut sekä muut etuudet ja korvaukset. Vuosilomakorvaus sekä provisiopalkka ovat myös palkkaa. Palkkaa ovat siten kokouspalkkio, luento- ja esitelmäpalkkio, palkkio, jota saadaan hallintoelimen jäsenyydestä, luottamustoimesta, toimitusjohtajuudesta sekä myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka.
Eläke, sairauspäiväraha ja muut sellaiset palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet, kuten työeläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, sairauspäiväraha sekä ansionmenetyksestä maksettava vahingonkorvaus ovat ulosmittauskelpoisia ja niitä kohdellaan ulosotossa palkkana.
Apurahat, stipendit ja muut vastaavat, jotka julkisyhteisö, yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt yksityishenkilölle, ovat palkkaa ulosottokaaren mukaan, silloin kun se on tarkoitettu palkan sijaan eli yleisiin elinkustannuksiin. Määrätarkoituksiin annetut apurahat tai stipendit ovat ulosmittauskelvottomia. Veronpalautusta ei kuitenkaan rinnasteta palkkaan, vaikka se kertyisikin palkasta, eli veronpalautus voidaan ulosmitata kokonaan.
Palkan käsite ulosotossa on siis hyvin laaja. Tällä tavoin pyritään suojaamaan velkojien intressejä sekä oikeuksia.
Mitä ei katsota palkaksi?
Osingot ja osakaslaina eivät ole kuitenkaan ulosottokaaren tarkoittamaa palkkaa. Ulosoton ulkopuolelle jää myös työnantajan työntekijälle maksamat matkakulukorvaukset, ja muut korvaukset kustannuksista, joita syntyy omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työnsuorittamisedellytyksistä. Työnantajan myöntämä etuus, esimerkiksi optiot tai muut vastaavat kuuluvat kuitenkin palkkaan.
Rajoitukset palkan ulosmittaamiselle
Palkan ulosmittausta koskee määrällisiä rajoituksia, joiden tarkoituksena on turvata velallisen ja tämän perheen toimeentuloa. Jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, koskee hänen elinkeinotulonsa ulosmittaamista ulosottokaaressa säädetyt rajoitukset. Velalliselta ulosmitattava määrä lasketaan kaikkien velallisen tulojen ja saamien toimeentulojen yhteismäärästä. Ulosmitattava määrä lasketaan nettopalkasta, eli siitä määrästä, mikä velalliselle jää palkastaan käteen. Palkasta on jätettävä velalliselle aina päivää kohti laskettava euromääräinen suojaosuus, jotta turvataan velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa. Suojaosuudessa otetaan huomioon velallinen ja velallisen kaikki perheenjäsenet, eli puoliso ja velallisen kanssa asuvat lapset, myös puolison lapset sekä ottolapset. Suojaosuus lasketaan vakiintuneen kaavan mukaan eli velallisen henkilökohtainen elämäntilanne vaikuttaa suojaosuuden suuruuteen.
Kuinka suojaosuus lasketaan?
Jos velallinen ei saa palkkaa enempää kuin suojaosuuden suuruus on, palkkaa ei ulosmitata ollenkaan. Jos taas velallisen nettopalkka on kaksi kertaa suurempi kuin hänelle laskettu suojaosuuden määrä muttei enempää kuin neljä kertaa suojaosuuden määrä, palkasta ulosmitataan vain kolmasosa. Jos palkka on neljä kertaa enemmän kuin velalliselle laskettu suojaosuus, ulosmitataan velallisen palkasta enintään puolet. Palkkaa ulosmitataan vain yksi kolmasosa, jos velallinen saa palkkaa epäsäännöllisesti, esimerkiksi yhdeltä tai useammalta työnantajalta. Suojaosuutta epäsäännölliselle palkalle ei voida laskea.
Muut helpotukset palkan ulosmittauksessa
Palkka siis ulosmitataan hyvin kaavamaisen laskutoimituksen mukaan. Tällä tavoin on pyritty turvaamaan yhdenvertaista kohtelua sekä luomaan selkeät säännöt toistuvaistulon ulosmittaukselle. Joskus tällainen toimintatapa kuitenkin saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Velallisen henkilökohtaisessa elämäntilanteessa on saattanut tapahtua sellaisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet hänen maksukykyynsä sekä työssäkäyntiin. Tämän takia on haluttu lailla säätää helpotuksia palkan ulosmittauksessa. Velalliselle voidaan myöntää niin sanottuja vapaakuukausia, jolloin palkkaa ei ulosmitata. Vapaakuukausien myöntämisestä päättää ulosottomies. Palkan ulosmittaamisen aloitusta voidaan myös tietyin edellytyksin lykätä. Lisäksi palkan ulosmitattavaa määrää voidaan pienentää, jos velallinen esimerkiksi sairastuu.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ulosmittauksesta voi valittaa.
Varoitukset
- Kun palkkaa aletaan ulosmitata, palkanmaksajalle lähetetään maksukielto, jolloin työnantaja saa tiedon ulosotosta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa