Minilex - Lakipuhelin

Isyysoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomessa isyysoikeutta sääntelee isyyslaki. Lain lähtökohtana on isyysolettama, jonka mukaan lapsen isä on äidin aviomies, kun lapsi syntyy avioliiton aikana. Muissa tapauksissa isyys vahvistetaan joko tunnustamisen pohjalta tai kanneteitse tuomioistuimessa.

Isyyden selvittäminen

Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, selvitetään lapsen isyys lähtökohtaisesti aina, kun lapsi on alle 18-vuotias. Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellainen näyttö, jonka pohjalta isyys voidaan luotettavasti vahvistaa tai todentaa.

Isyyden selvittäminen käynnistyy yleensä lastenvalvojalle väestökirjanpitäjän tekemästä ilmoituksesta koskien avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Selvitysmenettely alkaa neuvottelulla, jossa äidille kerrotaan isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset. Lain mukaan isyyden selvittäminen voidaan aloittaa myös jo ennen lapsen syntymää. Oikeusgeneettistä tutkimusta varten tarvittava näyte voidaan kuitenkin ottaa lapsesta vasta tämän synnyttyä.

Isyys voidaan vahvistaa miehen tunnustuslausuman perusteella, mikäli lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Tällöin miehen tulee ilmoittaa lastenvalvojalle, henkikirjoittajalle taikka julkiselle notaarille henkilökohtaisesti olevansa lapsen isä. Tämän jälkeen isyyden tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä laaditaan kirjallinen, päivätty ja allekirjoitettu asiakirja. Lastenvalvoja lähettää isyyden tunnustamista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittämisestä laaditun pöytäkirjan vielä vahvistettavaksi toimivaltaiselle Digi- ja väestötietovirastolle.

Isyyden vahvistaminen kanteella

Jos isyyttä ei ole todettu avioliiton perusteella eikä vahvistettu tunnustamisella, voidaan isyys vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Lähtökohtaisesti oikeus kanteen nostamiseen tuomioistuimessa on ainoastaan lapsella sekä miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä. Tuomioistuimessa alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää lastenvalvoja sekä lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja.

Lapsen ajaessa kannetta isyyden vahvistamiseksi kanne tulee nostaa sitä miestä vastaan, kenen voidaan olettaa olevan lapsen isä. Mikäli ehdokkaita on useita, on heidät kaikki mahdollista haastaa samaan oikeudenkäyntiin.

Isyyden riitauttaminen

Myös isyyden riitauttaminen tuomioistuimessa on mahdollista virheellisten isyysolettamien vuoksi tai isyystunnustuksen muuttamiseksi. Kanteen nosto-oikeus isyyden riitauttamiseksi on äidillä, lapsella ja aviomiehellä. Lapsen kanneoikeus on kuitenkin rajattu 15 vuoden ikäiselle lapselle.

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa se mies, joka katsoo olevansa lapsen isä tai, jonka isyys on vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. 

Jos isyyteen liittyvät asiat askarruttavat, älä epäröi kääntyä lakimiestemme puoleen!

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]