- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Isyyden myöntäminen tarkoittaa isyyden tunnustamista. Isyyden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että mies ilmoittaa olevansa lapsen isä ja tahtovansa, että isyys vahvistetaan.
Isyyden tunnustaminen on mahdollista silloin, kun isyyttä ei ole vahvistettu äidin avioliiton perusteella. Lähtökohtana on siis se, että tunnustaa voidaan ainoastaan lapsi, jolla ei ole isää. Pääsääntöisesti isyyden tunnustaminen tapahtuu lapsen syntymän jälkeen, mutta uusi isyyslaki on tuonut mahdollisuuden myös isyyden ennakkotunnustamiseen äidin ollessa raskaana.
Isyyden tunnustamista voidaan käyttää poikkeuksellisissa tilanteissa myös isyyden kumoamiseksi. Jos isyys on todettu äidin avioliiton perusteella, ulkopuolinen mies voi tunnustaa lapsen ja saada aviomiehen isyyden kumotuksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät tunnustamisen.
Tällainen kumoava isyyden tunnustaminen on käytössä ainoastaan yllä kuvatussa tilanteessa. Jos lapsen isyys on vahvistettu aikaisemmalla tunnustamisella, ei toinen mies voi enää uudestaan tunnustaa lasta omakseen. Myöskään adoptoidun lapsen isyyttä ei voi tunnustaa. Jos tunnustamiselle on jokin este, tulee viranomaisen tehdä tästä kirjallinen päätös. Tällainen päätös sisältää lausuman siitä, että tunnustamista ei oteta vastaan.
Isyyslaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet eivät voi keskenään sopia, kuka on lapsen isä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että viranomaisen tulee valvoa, että tunnustaja todellakin on lapsen isä. Isyyden tunnustaminen johtaa siis aina isyyden selvittämiseen. Isyyden selvittäminen tarkoittaa sitä, että lastenvalvoja etsii näyttöä siitä, kuka on lapsen isä.
Useat eri viranomaiset voivat ottaa vastaan isyyden tunnustamisen. Tällaisia viranomaisia ovat esimerkiksi kunnallinen lastenvalvoja ja julkinen notaari. Ennen kuin isyys voidaan tunnustaa, tulee viranomaisen selittää miehelle isyyden tunnustamisen merkitys ja tunnustamisen oikeusvaikutukset. Ennen kuin isyys voidaan tunnustaa, tulee viranomaisen varmistua tunnustajan henkilöllisyydestä. Isyyden tunnustaminen on korostetun henkilökohtainen toimenpide eli kukaan ei voi tunnustaa isyyttä toisen puolesta.
Isyyden tunnustamisesta laaditaan asiakirja, joka lähetetään sille lastenvalvojalle, joka huolehtii isyyden selvittämisestä. Isyyden tunnustamisesta on olemassa lomake, jota viranomaisen on pakko käyttää.
Kun lapsi on tunnustettu, on äidille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Äiti ei voi määrätä siitä vahvistetaanko isyys vai ei, mutta kuulemisen tarkoitus on saada selville, onko isyyden tunnustanut mies todellakin lapsen isä.
Uusi isyyslaki mahdollistaa sen, että isyys on mahdollista tunnustaa jo silloin, kun nainen on raskaana. Ennakollinen tunnustaminen on tarkoitettu ennen kaikkea niihin tilanteisiin, kun isyys on selvä ja riidaton asia esimerkiksi siis, kun avopari saa yhteisen lapsen. Ennakkotunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen syntyvän lapsen yhteishuoltajuudesta.
Ennakkotunnustaminen voi tapahtua esimerkiksi neuvolassa, jossa tunnustamisen ottaa vastaan terveydenhoitaja tai kätilö. Tunnustamisen tulee tapahtua henkilökohtaisesti ja lapsen äidin tulee olla läsnä. Ennen tunnustamisen vastaanottamista osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset.
Ennakkotunnustaminen on tarkoitettu yksinkertaiseksi prosessiksi, jossa on tarkoitus käytännössä vain tarkastaa asiakirjat. Ennakkotunnustamisesta laaditaan siis asiakirja, joka muodostaa perustan isyyden vahvistamiselle. Lastenvalvoja tarkastaa asiakirjat, ja mikäli isyys on niiden pohjalta selvä, lastenvalvoja kirjoittaa isyyden selvittämisestä pöytäkirjan. Lastenvalvoja toimittaa asiakirjat Digi- ja väestötietovirastolle, joka vahvistaa isyyden.
Jos lapsi tunnustetaan ennakkoon, on tunnustajalla mahdollisuus peruuttaa tunnustaminen ennen kuin 30 päivää on kulunut lapsen syntymästä. Ennakkotunnustaminen vaatii myös aina äidin hyväksymisen. Myös äiti voi peruuttaa hyväksymisensä tai riitauttaa tunnustamisen. Myös ulkopuolisella miehellä on mahdollisuus riitauttaa tunnustaminen, jos hän pitää itseään lapsen isänä.
Viranomainen voi myös kieltäytyä ottamasta vastaan ennakkotunnustamisen. Tämä on mahdollista esimerkiksi, jos viranomainen ei voi varmistua osapuolten henkilöllisyydestä tai jos hän epäilee, että tunnustaja ei ole lapsen isä.
Aina kun mies tunnustaa isyytensä, suoritetaan siis isyyden selvittäminen. Mikäli isyys tunnustetaan ennakkoon, suoritetaan yleensä suppea isyyden selvitys. Mikäli asiassa ilmenee epäselvyyksiä, tehdään perusmuotoinen isyyden selvitys, joka sisältää aina vähintään neuvottelut lastenvalvojan kanssa.
On hyvä huomata, että kaikissa tapauksissa lapsen isyys vahvistetaan aina vasta lapsen syntymän jälkeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa