- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Isyyden vahvistamista koskeva kanne voidaan ottaa käräjäoikeudessa käsiteltäväksi, jos isyyttä ei ole aiemmin vahvistettu eikä todistettu. Isyyskanteen nostamista tulee aina edeltää isäehdokkaan pyrkimys tunnustaa isyytensä muulla tavoin kuin oikeusteitse. Isyyden vahvistaminen käräjäoikeudessa onkin viimesijainen keino, jolla isyys voidaan varmuudella selvittää. Käräjäoikeudessa isyyden vahvistamisen tueksi toimitetaan oikeusgeneettinen tutkimus aina, kun asianosainen sitä vaatii tai tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena. Tällöin isyydestä voi enää jäädä varteenotettavaa epäilyä. Oikeusgeneettisen tutkimuksen kehittymisen myötä isyyden vahvistaminen käräjäoikeudessa on muuttunut melko yksinkertaiseksi eikä kaikkia riita-asian oikeudenkäynnin käsittelyvaiheita yleensä tarvita.
Kanneoikeus isyyden vahvistamisesta on sekä lapsella että isäksi epäillyllä miehellä. Isyyskanne nostetaan lähtökohtaisesti siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä äidillä tai lapsella on kotipaikka taikka vakituinen asuinpaikka. Lapsen kanne isyyden vahvistamiseksi voidaan nostaa tarvittaessa useampia miehiä vastaan, mikäli mahdollisia isäehdokkaita on enemmän kuin yksi. Isäehdokkaan kuolema ei poista kanneoikeutta, vaan tarvittaessa kanne nostetaan kuolinpesän osakkaita vastaan. Sen sijaan lapsen kuolema poistaa oikeuden isyyskanteeseen. Lapsen kanneoikeudelle ei ole asetettu aikarajaa ja isyyskanne voidaankin nostaa vielä vuosikymmenien kuluttua lapsen syntymästä. Isäehdokkaan kanneoikeutta on puolestaan rajattu ajallisesti, jotta äiti ja lapsi eivät joudu elämään pitkään epävarmuudessa mahdollisen kanteen nostamisen varalta. Isäehdokkaalla on kanneoikeus, mikäli isyyden selvittäminen ei ole aiemmin onnistunut puuttuvan dna-näytteen vuoksi tai Digi- ja väestötietovirasto ei ole vahvistanut isyyttä tunnustusyrityksestä huolimatta.
Isyyskannetta ei voi nostaa, mikäli lapsi on syntynyt avioliitossa. Avioliittoon syntyneisiin lapsiin sovelletaan aina isyysolettamaa, jonka perusteella isä on aina äidin aviomies. Avioliittoon syntyneen lapsen isän isyys voidaan kuitenkin kumota kanteella käräjäoikeudessa. Kun isyys on kumottu, voidaan nostaa kanne eri isäehdokkaan isyyden vahvistamiseksi. Isyyskannetta ei voi myöskään nostaa, jos lapsi on adoptoitu. Adoptoidun lapsen vanhemmat määräytyvät nimittäin aina adoption nojalla. Isyyttä ei voida vahvistaa siinäkään tapauksessa, että adoption kautta lapsella on vanhempana vai äiti tai kaksikin äitiä.
Isyyden vahvistaminen käräjäoikeudessa on luonteeltaan indispositiivinen riita-asia. Indispositiivisuus tarkoittaa, että asianosaisilla ei ole oikeutta itsenäiseen sovintoon käsittelyn aikana, vaan asia ratkeaa ainoastaan käräjäoikeuden tuomiolla. Isyyden vahvistamisessa on kyse tärkeistä lapsen oikeuksista sekä aineellisen totuuden etsimisestä, joten oikeusprosessin johto on kokonaan tuomioistuimen vastuulla. Toisin sanoen tuomioistuin ei ole sidottu asianosaisten vaatimuksiin. Mikäli isyyden vahvistamisesta herää lisäkysymyksiä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa