- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Isyyden selvittämisen tavoitteena on hankkia sellaisia tietoja, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa. Lain mukaan isä on se mies, joka on siittänyt lapsen. Isyyden selvittämiseen ryhdytään, jos lapsen isää ei todeta äidin avioliiton perusteella. Aviopuolisotkin voivat nykyään pyytää lastenvalvojalta isyyden selvittämistä, jos he haluavat varmistua, että aviomies on todellakin lapsen isä. Isyyden selvittämisen yhteydessä lastenvalvoja voi tilata DNA-testin eli oikeusgeneettisen isyystutkimuksen.
Lähtökohtana on, että lastenvalvojan on tilattava DNA-testi, jos mies sitä pyytää tai lastenvalvoja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi. Miehen ei yleensä tarvitse perustella pyyntöään, vaan testi on joka tapauksessa tehtävä, kun sitä pyydetään. Toisaalta on katsottu, että lastenvalvoja voi kieltäytyä pyynnöstä, jos se on selvästi perusteeton. Kynnys kieltäytymiseen on kuitenkin korkea.
Lastenvalvoja voi tilata testin ilman pyyntöä eli omasta aloitteestaan eli jos hän katsoo testin tarpeelliseksi. DNA-testin tarpeellisuus riippuu siitä, millaisia tietoja äidin elämästä on saatu ajankohtana, jolloin lapsi on saanut alkunsa. Tietojen saaminen tarkoittaa siis sitä, mitä osapuolet ovat kertoneet lastenvalvojalle neuvotteluissa. Isyyden selvittäminen alkaa yleensä neuvotteluilla lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja arvioi ovatko osapuolten kertomukset luotettavia vai tarvitaanko lisää näyttöä isyydestä. Jos mikään ei viittaa siihen, että isäehdokkaita olisi useampia, ei tutkimusta yleensä tilata. Yleensä kuitenkin jomman kumman vanhemman pyyntö DNA-testistä, viittaa siihen että isäehdokkaita voisi olla useampia, ja DNA-testi olisi siis syytä tehdä.
DNA-testi voidaan tilata, vaikka mahdollinen isä olisi kuollut. Tällaisessa tapauksessa tarvitaan kuitenkin vainajan oikeudenomistajien suostumus, eli siis käytännössä sukulaisten suostumus, näytteen ottamiseen ja tutkimuksen tekemiseen.
DNA-testin näyte otetaan pääsääntöisesti sivelynäytteenä posken limakalvolta. Näyte voidaan ottaa esimerkiksi isyyden selvittämiseksi järjestetyssä neuvottelussa. Käytännössä näytteen ottaminen tapahtuu niin, että henkilö josta otetaan näyte, sivelee itse pumpulipuikolla posken limakalvoaan. Lastenvalvoja valvoo näytteen ottoa. Kun näyte otetaan lastenvalvojan luona, säästetään käynti terveyskeskuksessa. Pienen lapsen näytteen ottaa lapsen huoltaja.
Kun näyte otetaan lastenvalvojan luona, tulee näytteenantajan todistaa henkilöllisyytensä lastenvalvojalle. Näytteen ottamisesta laaditaan asiakirja.
Lastenvalvoja ei voi pakottaa ketään DNA-testiin. Jos jokin osapuolista ei suostu DNA-testiin lastenvalvoja harkitsee, tulisiko asiassa nostaa isyyden vahvistuskanne. Jos asiassa nostetaan isyyden vahvistuskanne käräjäoikeuteen, tuomioistuin voi määrätä DNA-testin tehtäväksi. Tuomioistuimella on käytettävissään pakkokeinoja määräyksen tehostamiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa