» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, oliko hovioikeus tuominnut syytetyn muusta teosta kuin siitä mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Syytesidonnaisuudella tarkoitetaan, että tuomioistuin saa tuomita rikosasioissa vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Teolla tarkoitetaan syytteen teonkuvauksen mukaista menettelyä. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu.
Lain mukaan petoksesta tuomitaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdytystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.
Asiassa A oli syyllistynyt törkeään petokseen. A oli erehdyttänyt yhtiö B:n henkilökuntaa tai käyttänyt sille syntynyttä erehdytystä hyväksi. Näin menetellen A oli saanut keväällä 2004 B:n tekemään yhtiö C:n kanssa sopimuksen tai sopimaan C:n osallistumisesta sopimusjärjestelyyn B:n kanssa. C oli A:n määräysvallassa. A oli salannut C:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei hänellä ollut tarkoituskaan maksaa B:lle sopimukseen perustuvia suorituksia.
Hovioikeuden mukaan A:n ei ollut näytetty erehdyttäneen B:tä tai käyttäneen hyväkseen sille syntynyttä erehdystä vielä sopimusta tehtäessä tai yhteistyöstä sovittaessa. Sen sijaan hovioikeus luki A:n syyksi törkeän petoksen siksi, koska viimeistään siinä vaiheessa, kun A:n omistama yhtiö C oli syksyllä 2004 myyty kolmannelle, A oli erehdyttämällä tai erehdytystä hyväksi käyttäen saanut B:n pysymään sopimusjärjestelyssä. Näin ollen kysymys nousi, oliko hovioikeus tuominnut syytetyn muusta teosta kuin siitä, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta.
Korkeimmassa oikeudessa A vaati, että syyte törkeästä petoksesta hylätään tai että rangaistusta alennetaan ja se lievennetään ehdolliseksi. Korkein oikeus arvioi sitä, onko hovioikeus tuominnut A:n muusta teosta kuin siitä, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. B on sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa tuonut esiin sen, että erehdyttäminen on koskenut myös noutojen käynnistymisen jälkeistä aikaa, mutta tätä menettelyä ei ole lisätty syytteen teonkuvaukseen eikä tähän ole rangaistusvaatimuksen tueksi nimenomaisesti vedottu. Syytesidonnaisuuden perimmäisenä tarkoituksena on turvata vastaajan puolustamismahdollisuudet. Asiassa edellytettiin vastaajalta erilaista puolustautumista kuin syytteessä kuvattu petosrikokselle tyypillinen tekotapa, joka perustuu erehdyttämiseen sopimusta solmittaessa. Näin ollen hovioikeus on tuominnut A:n teosta, joka ei ole sisältynyt syytteen teonkuvaukseen. Tämän vuoksi syyte törkeästä petoksesta on hylättävä. Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muutettu.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa