» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa syyttäjä peruutti syytteen oikeudenkäynnin aikana, koska asianomistaja ja A olivat sopineet korvauksista. Syyttäjä nosti syytteen kuitenkin uudelleen, kun A ei ollut noudattanut sopimusta. Asia eteni korkeimpaan oikeuteen siltä osin, oliko tapauksessa edellytykset uuden syytteen nostamiselle.
Tapauksessa syyttäjä vaati käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 9.1.2001 A:lle rangaistusta 28.1.1998 tehdystä törkeästä petoksesta. A puolestaan vaati, että syyte jätetään tutkimatta, koska syyttäjä oli aiemmin 25.5.1999 käräjäoikeuden istunnossa peruuttanut samaa tekoa koskeneen syytteen, kun asianosaiset olivat tällöin sopineet vahingonkorvauksesta.
Käräjäoikeus lausui, että syyttäjä oli 25.5.1999 istunnossa peruuttanut syytteensä eikä A ollut tällöin vaatinut asian ratkaisemista tuomiolla. Syyttäjä ei kuitenkaan ollut tehnyt jutussa päätöstä syyttämättä jättämisestä. Käräjäoikeuden mukaan, kun syyttäjä ei ollut luopunut syytteestä, niin hän ei syytteen peruuttamisella ollut menettänyt syyteoikeuttaan jutussa. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimuksen syytteen jättämisestä tutkimatta. Tuomiossaan käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen petokseen ja tuomitsi hänet ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Syyttäjä ja A valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä vaati, että A tuomitaan törkeästä petoksesta ja että rangaistusta joka tapauksessa korotetaan. A vaati, että syyte jätetään tutkimatta. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. A valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan A vaati, että syyte jätetään tutkimatta. Näin ollen korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, voidaanko syyte tutkia.
Korkein oikeus toteaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan, että 1 luvun 7 ja 8 §:ssä on säännökset siitä, milloin syyttäjä voi päättää jättää syytteen nostamatta, vaikka syytteen nostamisen edellytykset muutoin täyttyisivät. Lisäksi syyttäjä saa saman luvun 11 §:n 1 momentin mukaan peruuttaa tämän päätöksensä vain, jos se on asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Syyttäjä voi myös tehdä syyttämättäjättämispäätöksen vasta oikeudenkäynnin aikana ja tämän vuoksi peruuttaa syytteensä. Syyttäjä ei kuitenkaan voi peruuttaa syytettään, jos rikosasian vastaaja sitä vastustaa.
Tapauksessa syyttäjä on peruuttanut syytteensä oikeudenkäynnin aikana syytteen jo nostettuaan. Vaikka syytteen peruuttaminen on tapahtunut vasta oikeudenkäynnin aikana, on myös tällaisen päätöksen peruuttaminen mahdollista vain oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:ssä säädetyin edellytyksin. Tällaisena syynä ei voida pitää syyttäjän vetoamaa seikkaa, että A ei ole sittemmin täyttänyt asianomistajan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaista maksuvelvollisuuttaan. Tapauksessa syyttäjä ei muutenkaan esittänyt sellaista uutta selvitystä, joka osoittaisi hänen aikaisemman päätöksensä perustuneen olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Tällöin lain mukaisia edellytyksiä ei syytteen nostamiselle eikä myöskään syytteen tutkimiselle ole ollut. Näin ollen korkein oikeus kumoaa hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot. Syyte jätetään tutkimatta ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa