Minilex - Lakipuhelin

Virka-aseman väärinkäyttö - KKO:2013:6

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Virkarikos
    Virka-aseman väärinkäyttäminen
    Poliisi
    Poliisimiehen toimimisvelvollisuus
    Kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi

Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2013:6 oli kyse siitä, oliko poliisi syyllistynyt vapaa-aikanaan virka-aseman väärinkäyttämiseen. Poliisina työskennellyt henkilö oli vapaa-ajallaan tavannut kotoaan karanneen 16-vuotiaan tytön ja kertonut tälle olevansa poliisi. Hän oli myös esittänyt virkamerkkinsä tytölle. Tämä tapahtui yöaikaan. Kun poliisi oli saanut suostuteltua tytön tulemaan asuntoonsa, hän raiskasi tytön. Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa, hovioikeudessa sekä Korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuimen oli ratkaistava se, oliko A esittäessään virkamerkkinsä, hankkiakseen itselleen hyötyä, väärinkäyttänyt tai rikkonut virkavelvollisuuttaan.

Käräjäoikeus tuomisi A:n muista rikoksista, mutta hylkäsi syytteen virkavelvollisuuden väärinkäytöstä sekä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä. Poliisilain mukaan poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä vapaa-aikanaankin virka-asemansa mukaisiin toimenpiteisiin. Tämä säännös viittaa vakavien rikosten estämiseen ja vakavan rikoksen tutkinnan aloittamiseen. Poliisin on myöskin vapaa-ajalla käyttäydyttävä tavalla, joka ei vaaranna luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Poliisilla on myös velvollisuus toimia yleistä järjestystä tai turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi tai milloin se näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi on tarpeen. Kyseisessä tapauksessa ei ollut kyse mistään tällaisesta, joten A:lla ei ollut tarvetta ryhtyä toimiin. Käräjäoikeuden mukaan pelkkää virkamerkin esittämistä ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä, joten A ei ollut toiminut virantoimituksessa eikä virkatehtävissään. A:n toiminta oli ollut omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon, mutta kyse ei kuitenkaan ollut virka-aseman väärinkäytöstä eikä virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska A oli toiminut vapaa-aikanaan.

A, B ja syyttäjä valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä vaati edelleen A:n tuomitsemista virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyttäjä täydensi syytettään siten, että A oli julkisen vallan käyttöä edellyttävässä virkatehtävässään tahallaan laiminlyönty poliisilaissa tarkoitetun virkavelvollisuuden ryhtyä vapaa-aikanaan kiireellisiin toimiin, jotka olivat olleet välttämättömiä vakavan rikoksen estämiseksi ja tähän rinnastettavan syyn vuoksi muutenkin tarpeen. Syyttäjän mukaan A oli laiminlyönyt asianmukaisin keinoin puuttua 16-vuotiaan vailla yösijaa olleen asianomistajan tilanteeseen, vaikka tämän ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta ja terveyttä oli välittömästi uhannut A:n itsensä taholta vakava vaara. Hovioikeus päätyi siihen ratkaisuun, että A oli virkamerkin esittäessään toiminut poliisina ja saanut siten B:n lähtemään hänen mukaansa A:n asunnolle. Hovioikeus katsoi, että B:n turvallisuus oli uhattuna hänen liikkuessaan Helsingin keskustassa yöllä ilman yösijaa. A:lla oli siis peruste ryhtyä toimiin B:n suojelemiseksi. Näin ollen hovioikeus tuomitsi A:n virka-aseman väärinkäyttämisestä ja muista rikoksista yhteiseen 2 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

A:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen ja valituksessaan A vaati, että syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä hylätään. Virallinen syyttäjä ja B vastasivat valitukseen ja vaativat valituksen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden tehtävänä oli ratkaista, oliko A:n toiminta täyttänyt virka-aseman väärinkäytön tunnusmerkistön. Korkeimman oikeuden mukaan virka-aseman väärinkäyttämisessä on kyse virkavelvollisuuden vastaisesta menettelystä tilanteessa, jossa virkamies käyttää julkista valtaa virkatehtävissään. Korkeimman oikeuden mukaan yksin virkamerkin esittäminen ei tarkoita, että poliisi ilmoittaa toimivansa virkatehtävissään, vaan esittämiselle voi olla myös muita syitä. Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa mikään ei viitannut siihen, että A:n turvallisuutta olisi uhannut rikos tai välitön ja vakava vaara. Korkeimman oikeuden mukaan A:n taholta uhannutta vaaraa ei voida pitää tällaisena uhkana. Korkeimman oikeuden mukaan myöskään mikään seikka ei osoita, että A olisi toiminut virkatehtävissään. A ei myöskään ollut poliisimiehenä käskenyt tai määrännyt B:tä. Näin ollen Korkein oikeus katsoi A:n toimineen vapaa-ajallaan, eikä virassaan. Korkein oikeus myös ilmoitti, ettei pidä tarpeellisena varata syyttäjälle tilaisuutta lausua siitä tulisiko vaihtoehtoinen syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta tutkia, koska A ei ollut toiminut virassaan. Korkein oikeus vapautti A:n virka-aseman väärinkäytöstä määrätystä rangaistuksesta ja hylkäsi tätä koskevan syytteen. Muiden rikosten osalta hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi. Kyseisestä tapauksesta voidaan päätellä, että pelkkä virkamerkin esittäminen ei tarkoita julkisen vallan käyttämistä. Myöskään poliisin itse tekemää rikosta ei voida pitää sellaisena rikoksen uhkana, joka saisi saman poliisin ryhtymään virkatoimiin rikoksen estämiseksi.

 

 

 

 

 

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa