Minilex - Lakipuhelin

Syyteoikeuden vanhentuminen professorin virkarikoksesta - KKO:2008:65

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Virkarikos
    Virkavelvollisuuden rikkominen
    Syyteoikeus
    Syyteoikeuden vanhentuminen

Tapauksessa A oli toimiessaan Helsingin yliopiston professorina ja kemian laitoksen orgaanisen laboratorion esimiehenä myynyt yliopiston kemikaaleja ja ohjannut myynneistä saatuja tuloja ainakin 23 959,67 euron arvosta omalle pankkitililleen, jota hän oli käyttänyt myös henkilökohtaisen rahaliikenteensä hoitamiseen. Lisäksi A oli käyttänyt tällä tilillä olleita varoja kemian laitoksen tarvikehankintojen rahoittamiseen siten, että maksutapahtumat eivät ilmene yliopiston kirjanpidosta.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita virkamies, joka virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvioiden vähäinen. KKO katsoi, että yliopiston kemian laitoksen orgaanisen laboratorion esimiehenä toimiminen oli olennaisesti liittynyt A:n professorin virkaan. A oli siten toimittanut rikoslain 40 luvun 10 §:ssä tarkoitetuin tavoin professorin virkaansa myös silloin, kun hän oli hoitanut mainittua esimiehen tehtävää.

A:n virkavelvollisuuden sisältö kävi ilmi Helsingin yliopiston taloussäännön 15 §:stä. Sen mukaan yliopiston menot maksetaan yliopiston postisiirtomenotililtä tilisiirtoa käyttäen ja tulot peritään postisiirtotulotilille tai kassaan. Suoraan kassasta tai tililtäottokorttia käyttäen voidaan maksuja suorittaa vain silloin, kun tilisiirto ei ole mahdollinen tai tarkoituksenmukainen. Määräys oli tullut voimaan 1.6.1993. A:n syyksi virkavelvollisuuden rikkomisena ei siten voida missään tapauksessa lukea hänen toimintaansa taloussäännön voimaantuloa edeltävältä ajalta.

Alemmat oikeudet olivat katsoneet, että syyteoikeuden vanhentumisaika oli laskettava vasta ajankohdasta 5.12.2000, jolloin A oli viimeisen kerran maksanut yliopiston hyväksi tulleita tarvikehankintoja omalta pankkitililtään. A oli kuitenkin itse katsonut vanhentumisajan alkaneen jo 18.11.1998, jolloin hän oli viimeisen kerran ohjannut yliopistolle kuuluneita myyntituloja omalle pankkitililleen. Syyteoikeuden vanhentuminen riippuisi siitä, voidaanko puheena olevien 18.11.1998 jälkeen tapahtuneiden tarvikehankintojen tekemistä kerrotuissa olosuhteissa ylipäänsä pitää rangaistavana menettelynä. Asiassa oli käynyt ilmi, ettei A ollut pitänyt yliopistolle kuuluneita myyntituloja erillään omista henkilökohtaisista varoistaan vaan nämä myyntitulot olivat sekoittuneet täydellisesti hänen omiin varoihinsa. Edes sitä ei voitu selvittää, miltä osin tarvikehankinnat olivat arvoltaan vastanneet A:n tilille ohjattuja myyntituloja.

Varojen sekoittumisen oikeudellisena seurauksena oli se, että yliopisto oli menettänyt omistusoikeutensa näihin myyntituloihin mutta saanut sen sijaan niitä vastaavan saamisoikeuden A:han nähden. Näissä olosuhteissa A:n oli katsottava tehneen puheena olevat tarvikehankinnat omilla varoillaan siltäkin osin kuin tämän menettelyn syynä oli mahdollisesti ollut sen hyvittäminen, että A oli ensin ohjannut yliopistolle kuuluneita myyntituloja omalle pankkitililleen. Tarvikehankinnat oli tehty yliopiston hyväksi ja yliopiston tarpeita varten, mutta niiden ei ole näytetty tapahtuneen yliopiston nimissä. Yliopiston taloussäännössä määrätty kirjanpitovelvollisuus ei ollut voinut koskea professorin omilla varoilla rahoitettuja tarvikehankintoja, siitä huolimatta, että nämä hankinnat oli tehty yliopiston hyväksi ja yliopiston tarpeita varten. Näin ollen A ei ollut tältä osin voinut syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Rikosoikeudellisesti olennaista syytteessä tarkoitetussa virkavelvollisuuden rikkomisessa oli joka tapauksessa ollut se, että yliopiston professorin oli katsottu yliopiston taloussäännön vastaisesti sekoittaneen yliopistolle kuuluvia varoja omiin henkilökohtaisiin varoihinsa. Tältä osin virkavelvollisuuden rikkomisena A:n menettely oli kokonaisuudessaan päättynyt 18.11.1998. Sen jälkeen tapahtuneet tarvikehankinnat olivat olleet jälkiteon luonteisia ja johtuneet edellä todetusta varojen sekoittumisesta. Itsessään ne eivät kuitenkaan olleet moitittavia vaan päinvastoin koituneet yliopiston hyväksi. Haaste oli annettu A:lle tiedoksi 19.1.2004 eli vasta sen jälkeen, kun viisi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 18.11.1998.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa