» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyseessä oli pohdinta siitä, täyttikö poliisihallinnolle atk-laitteita toimittavan yhtiön maksama rahamäärä rikosylitarkastajalle lahjusrikkomuksen tunnusmerkistön. Hän oli saanut rahat käytettäväksi rallitoiminnastaan aiheutuviin kuluihin. Syyte nostettiin Helsingin hovioikeudessa. Esitetystä selvityksestä on ilmennyt, ettei rikosylitarkastaja A:n virka-asemaan ole sinänsä kuulunut atk-laitteiden hankintaa koskevaa päätösvaltaa. Todistajina oli kuultu kahta poliisiylijohtajaa. Tuen maksaminen katsottiin asiassa riidattomaksi. A:n saama tuki oli luonteeltaan henkilökohtainen.
Kyseisessä rikoksessa kysymys on lisäksi luottamusta vaarantavasta menettelystä. Hovioikeus otti huomioon poliisiyhdistysten varainhankintaa koskevien ohjeiden ja määräysten puuttumisen. Ja totesi myös, että A:n oli mahdollisesti ollut vaikeaa mieltää asian merkitystä häneen virkamiehenä luottamuksen kannalta. Hovioikeus hylkäsi syytteen lahjusrikkomuksesta sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
A:lle on hänen pyynnöstään maksettu rahavaroja yhtiön kautta. Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli A:n menettelyn rikosoikeudellisesta arvioinnista ja sen seuraamuksista. Lain mukaan virkamies on tuomittava lahjusrikkomuksesta, jos hän vaatii, vastaanottaa tai hyväksyy itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun tai vaatii tai hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen, joka on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnassa. Virkamies ei saa ottaa vastaan taloudellista etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen. A on käyttänyt varoja harrastustoimintaansa.
Yhtiö, jolta A on saanut tukea, on ollut liikesuhteessa A:n toimipaikkaan, mikä on riittävä sellaisena yhteytenä A:n palvelussuhteeseen, että se on lahjusrikkomuksen rangaistussännöksen kannalta riittävä. Kyse on ollut A:n harrastamaan poliisimiesten rallitoimintaan pyydetystä tuesta. Poliisitoiminnassa puolueettomuus ja luottamus ovat vaatimuksiltaan tavanomaista korkeampia. Korkein oikeus on todennut, että A:n toiminta on ollut omiaan herättämään ulkopuolisissa epäilyksiä poliisitoimen hankintoihin liittyvien asioiden käsittelyn puolueettomuudesta.
A:n tulee lisäksi olla toiminut tahallisesti. Sen osalta Korkein oikeus on lausunut, ettei poliisiyhdistysten varainhankintaa koskevien ohjeiden puuttumisella eikä esimiesten tietoisuudella A:n harrastamasta poliisirallitoiminnasta ole merkitystä tahallisuuden arvioinnin kannalta, kun kyseessä on henkilökohtaisen etuuden saaminen. A tuomittiin täten lahjusrikkomuksesta ja hänet tuomittiin myös menettämään valtiolle vastaanotetun edun arvo.
Asiassa on arvioitu kolmen eri kohdan täyttymistä. Ensinnä sitä, onko etuus ollut yhteydessä palvelussuhteeseen, ja tämän lisäksi edun tulee olla ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnassa sekä tahallisesti aiheutettu. Vaikka hovioikeus onkin painottanut sitä, että A:n on mahdollisesti ollut vaikeaa mieltää asian mahdollista merkitystä häneen virkamiehenä, kun esimiehet ovat olleet tietoisia toiminnasta, ei siinä yhteydessä ole arvioitu menettelyn vaikutusta ja luottamuksen heikkenemistä muihin tahoihin. Menettelyyn ei ollut myöskään puututtu. Lain esitöiden mukaan rangaistusvastuuta ei tulisi soveltaa vähäisiin virkarikossännösten rikkomiseen. Lainsäätäjä ei ole kuitenkaan täsmentänyt, mitkä seikat ovat sen osalta erityisen huomionarvoisia, joten hovioikeus ja Korkein oikeus painottivat eri seikkoja.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa