» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Poliisi selvitti X:ään kohdistuvaa rikosepäilyä, jonka mukaan X:n epäiltiin salanneen edesmenneen puolisonsa Luxemburgissa sijaitsevaa omaisuutta. Luxemburgista oli saatu oikeusapuna vainajan ja X:n tilitietoja, joiden perusteella asiassa voitiin epäillä myös veropetosta. Oikeusapuvastauksen lähetekirjeessä kuitenkin kiellettiin tietojen käyttö verotusta koskeviin tarkoituksiin.
Veroviranomaisen edustajat A, B ja C olivat käyttäneet verotuksessa Luxemburgista oikeusapuna saatuja tietoja. Syyttäjä vaati heille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. A, B ja C olivat saaneet tiedot käräjäoikeuden takavarikkopäätöksestä. Päätös ja siihen liittyvät asiakirjat, joihin sisältyivät myös oikeusapuvastauksen tiedot, olivat julkisia asiakirjoja.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A, B ja C olivat tietoisia Luxemburgista saatujen tietojen käyttökiellosta. Vaikka tiedot olivat peräisin julkisista asiakirjoista, ei niitä voitu käyttää Luxemburgin asettaman käyttökiellon vuoksi. Käyttökielto oli asetettu laillisesti, ja se sitoi Suomea. Käräjäoikeus tuomitsi A:n, B:n ja C:n virkavelvollisuuden rikkomisesta päiväsakkoihin.
Hovioikeus katsoi myös syytettyjen syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa oli ratkaisevaa se, oliko Luxemburgista saatuja tietoja käytetty verotuksessa ja oliko käyttö tahallista. Korkein oikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A, B ja C olivat tienneet asiakirjojen käyttökiellosta. Kiellon sisältö ei voinut olla epäselvä, ja tietoja oli käytetty verotukseen Luxemburgin asettaman kiellon vastaisesti. Korkein oikeus katsoi A:n B:n ja C:n syyllistyneen rikokseen syytteen mukaisesti. Oikeusprosessi oli kuitenkin korkeimman oikeuden mukaan ylittänyt kohtuullisena pidettävän ajan ja sen vuoksi loukkasi sekä perustuslain että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista oikeutta saada asia käsitellyksi kohtuullisessa ajassa. Tästä syystä korkein oikeus jätti syytetyt rangaistukseen tuomitsematta.
Tapauksesta on huomattava, että ulkomailta saatuun oikeusapuun ja siihen mahdollisesti koskeviin rajoituksiin on suhtauduttava vakavasti. Kuten käräjäoikeus toteaa, menettelyllä on merkitystä Suomen uskottavuuden kannalta erityisesti oikeusapukysymyksissä ja yleensäkin sopimuskumppanina. Sopimusvaltioiden on voitava luottaa siihen, että Suomi sitoutuu noudattamaan sopimuksia ja siten myös mahdollisia rajoituksia, joita oikeusapuvastauksiin voi liittyä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa