Minilex - Lakipuhelin

Asiakirjojen luovuttaminen kolmannen valtion edustajalle - KKO:2000:70

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Vakoilu

Tapaus eteni korkeimman oikeuden käsiteltäväksi siltä osin, oliko A menettelyllään aiheuttanut rikoslain 12 luvun 5 §:ssä tarkoitetun vahingon. 

Tapauksessa hovioikeus katsoi syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että ulkoasiainministeriön virkamies A vierasta valtiota hyödyttääkseen oli 26.2.1997 ja 8.6.1998 välisenä aikana antanut tuon valtion tiedustelupalveluun kuuluneille henkilöille etukäteen keräämiään ja kopioimalla hankkimiaan salassa pidettäviä asiakirjoja. Tällöin A oli luovuttanut näille henkilöille yksityiskohtaisia tietoja salassa pidettävistä Suomen ulkomaansuhteita ja ulkomaankauppaa koskevia sekä niihin rinnastettavia EU:n ulko- ja kauppapolitiikkaa koskevista, Suomen turvallisuuteen vaikuttavista seikoista, joiden tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen turvallisuudelle, ulkomaansuhteille ja kansantaloudelle. 

Hovioikeus katsoi eräiden EU:ta koskevien asiakirjojen ja tietojen osalta, että niiden luovuttaminen vieraalle valtiolle oli voinut heikentää Suomen mainetta ja uskottavuutta sekä toimintamahdollisuuksia EU:ssa ja siten aiheuttaa vahinkoa myös Suomen eduille. Edellä mainitun vuoksi hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen ja asiakirjan luvattomaan paljastamiseen, rikoslain 12 luvun 5 §:n ja soveltamiensa muiden lainkohtien nojalla tuomitsi A:n vakoilusta ja mainituista muista rikoksista 1 vuoden 4 kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka määrättiin ehdolliseksi. Lisäksi A tuomittiin viralta pantavaksi ja menettämään sotilasarvonsa. 

A valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. A vaati, että syyte kaikilta osin hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta ja muista seuraamuksista.

Korkein oikeus toteaa rikoslain 12 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, että vakoilusta tuomitaan se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen  hankkii tiedon sellaisesta Suomen maanpuolustusta tai muuta poikkeuksellisiin oloihin varautumista, Suomen ulkomaansuhteita, valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energianhuoltoa koskevasta taikka muusta niihin rinnastettavasta, Suomen turvallisuuteen vaikuttavasta seikasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. 

Vakoilusta tuomitaan edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan myös se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka julkistaa 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että tietojen paljastaminen vieraalle valtiolle on rangaistavaa vakoiluna, mikäli tiedot ovat sellaisia, että niiden tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. 

Rikoslain 12 luvun 5 §:ää sovelletaan siitä riippumatta, onko siinä tarkoitettu tieto luovutettu vieraan valtion tiedustelupalvelun edustajalle tai esimerkiksi vieraan valtion ulkoasiainhallinnon edustajalle. 

Korkein oikeus toteaa, että Euroopan Unionista tehdyn sopimuksen mukaan EU ei ole oikeushenkilö. Lisäksi EU:lla ei muullakaan perusteella voi olla sen jäsenvaltioista erillistä ulkomaansuhteita tai mahdollisuutta itse harjoittaa ulkomaankauppaa. EU:n 1 pilarin alaan sisältyviin asiaryhmiin ja toimintoihin kuuluu muun ohella 133 artiklassa tarkoitettu yhteinen kauppapolitiikka. Tämän osalta Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden toimivalta on siirretty yhteisölle. Sen sijaan EU:n toiseen pilariin kuuluvan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta toimivalta on edelleen jäsenvaltioilla. 

Korkein oikeus lausuu, että osa A:n luovuttamista asiakirjoista on liittynyt eräisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä eräiden kolmansien valtioiden välillä. Nämä sopimukset ovat niin sanotun jaetun toimivallan sopimuksia, joiden soveltamisalaan kuuluu myös jäsenvaltioiden toimivallan piiriin jääneitä osa-alueita. Korkein oikeus katsoo, että asiakirjat ovat liittyneet pääosin Suomen ulkomaankauppaan tai ulkomaansuhteisiin. 

Rikoslain 12 luvun 5 §:n soveltuminen edellyttää, että siinä tarkoitettu seikka on sellainen, että sen tulemisesta vieraan valtion tietoon voi aiheutua vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. 

Korkein oikeus toteaa, että hovioikeus on eräissä kohdissa katsonut, että lainkohdassa tarkoitettua vahinkoa voisi olla se, että Suomen maine ja uskottavuus sekä toimintaedellytykset EU:ssa olisivat voineet huonontua A:n menettelyn johdosta. Korkein oikeus kuitenkin toteaa, että rikoslain 12 luvun 5 §:n mukaisella vahingolla tarkoitetaan kuitenkin ainoastaan tiedoista johtuvaa vahinkoa, eikä hovioikeuden mainitseman maineen, uskottavuuden ja toimintaedellytysten huononeminen ole sellaisenaan lainkohdassa tarkoitettua vahinkoa. 

Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota niiltä osin kuin hovioikeus oli katsonut, että A:n menettelystä aiheutunut vahinko oli johtunut muusta kuin rikoslain 12 luvun 5 §:ssä tarkoitetun seikan tulemisesta vieraan valtion tietoon ja tuomitsi A:n näistä teoista vakoilun asemasta rangaistukseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tai virkasalaisuuden rikkomisesta taikka asiakirjan luvattomasta paljastamisesta. Lisäksi korkein oikeus alensi A:lle tuomittua yhteistä ehdolliseksi määrättyä vankeusrangaistusta 1 vuoteen 2 kuukauteen. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa