» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus KKO:2014:86 koski erikoislääkärin virkavelvollisuuden rikkomisen arviointia. A oli lukenut puolisonsa sukulaisen B:n potilastietoja ilman, että hänellä olisi ollut mitään tekemistä B:n hoidon kanssa. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n sakkorangaistukseen ja vahingonkorvaukseen B:lle, jonka yksityisyyden suojaa teko oli loukannut. Myös hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen sekä tuottamukselliseen että tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, sillä hän oli suhteessa B:hen sivullinen. Tuottamus tarkoittaa toiminnan tietynlaista huolimattomuutta, ja tahallisuus tietoista toimintaa, jossa henkilö on selvillä myös tekonsa mahdollisista seurauksista.
KKO:n mukaan asiassa ei ole ollut epäselvyyttä siitä, onko B ollut hoitosuhteessa A:han. Hoitosuhdetta, ja siten oikeutta potilastietojen lukemiseen, ei ole lähtökohtaisesti ollut. A on kuitenkin vedonnut siihen, että hänellä on ollut oikeus seurata muiden lääkärien antaman hoidon asiallisuutta potilastietojärjestelmän kautta. Hänen työnkuvaansa on kuulunut muun muassa osaston johdolliset tehtävät. Näiden tietojen ja A:n kollegoiden lausumien perusteella KKO ei pitänyt A:ta kokonaan sivullisena B:hen nähden.
KKO:n selvityksen perusteella A ei ole käyttänyt potilastietojärjestelmän informaatiota tehtäviensä vastaisesti. B:tä oli muun muassa hoitanut lääkäri, jonka erikoistumisesta A oli vastuussa. A oli käyttänyt B:n tietoja myös sen selvittämiseksi, tulisiko hänen perheelleen läheinen B siirtää juuri sukulaisuuden vuoksi toiseen yksikköön. Tämä on yleinen käytäntö psykiatrisissa sairaaloissa. Tapauksen keskeinen ongelma oli se, kuinka pahasti A:n toiminta oli loukannut B:n perusoikeutta yksityisyyden suojaan.
B oli tapauksessa tuonut esille sen, että hän ei halua saattaa potilastietojaan yksikössä työskentelevän hänelle tutun A:n tietoon. A:n on psykiatrian erikoislääkärinä tullut ymmärtää loukkaavansa yksityisyyden suojaa avatessaan B:n tiedot useamman kerran. Hänen olisi ollut mahdollista selvittää B:n asiakkuus muutakin kautta. B:n yksityisyyden suojan turvaaminen painoi tapauksessa lopulta enemmän kuin A:n esittämät perusteet, sillä A tuomittiin huolimattomasta ja tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. KKO alensi kuitenkin hovioikeuden tuomitseman sakon määrää, sillä teot eivät olleet A:n johtotehtävissä toimimisen vuoksi niin moitittavia, kuin ne muuten olisivat olleet.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa