Minilex - Lakipuhelin

Syytesidonnaisuus tapon yrityksen ja pahoinpitelyn arvioinnissa – KKO:2000:95

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Oikeudenkäyntimenettely
    Syyte
    Syytesidonnaisuus

Tapauksessa oli kyse syytesidonnaisuudesta, jonka mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu tai josta tuomioistuin voi omasta aloitteestaan lain mukaan määrätä rangaistuksen. Tapauksessa A oli B:n asunnossa seisten lyönyt pöydän ääressä istuvaa B:tä yläkautta kirveellä. B oli väistänyt päähän kohdistuneen iskun ja nostanut kätensä suojaksi. Kirveen terä lävisti pöydän ja osui samalla B:n käteen aiheuttaen noin kymmenen senttimetrin pituisen pintahaavan. B:tä syytettiin tapon yrityksestä ja toissijaisesti hänelle vaadittiin rangaistusta pahoinpitelystä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n tapon yrityksestä kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mielestä A:n oli tullut tapauksessa käsittää, että isku olisi todennäköisesti johtanut B:n kuolemaan ilman tämän väistöä ja torjuntaa. Syyttäjä vaati hovioikeuteen valittaessaan A:n rangaistuksen korottamista. A puolestaan vaati syytteen hylkäämistä tai vaihtoehtoisesti sakkotuomiota pahoinpitelyn perusteella. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut näyttöä tapon yrityksestä. A:n syyte hylättiin ja A vapautettiin kokonaan rangaistuksesta. Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut hovioikeuden osalta esitetty vaihtoehtoista syytettä tapon yritykselle.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ratkaisun ja palautti asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan ensimmäinen ja toissijainen syyte koskevat samaa kuvattua menettelyä. Näyttöä tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena. Hovioikeuden ei olisi tullut hylätä syytettä.

Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista hovioikeudessa. Syyte kuitenkin hylättiin A:n valituksen johdosta. Käräjäoikeudessa esitettyä toissijaista syytettä koskien pahoinpitelyä syyttäjä ei ollut uudistanut. Syytesidonnaisuus edellyttää, ettei syytettyä saa tuomita muusta teosta kuin siitä, josta hänelle on vaadittu rangaistusta. Syytesidonnaisuus ei kuitenkaan koske rikosnimikettä.

Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa toissijainen syyte oli perustunut ensisijaisen syytteen teonkuvaukseen. Kyseessä oli vain ensisijaisessa syytteessä kuvatun menettelyn vaihtoehtoisesta rikosoikeudellisesta luonnehdinnasta. Rangaistusvaatimus oli kokonaisuudessaan voimassa myös hovioikeudessa ilman toissijaisen syytteen uudistamista. Hovioikeus oli laiminlyönyt tapon yrityksen syytteessä kuvatun teon arvioimisen pahoinpitelynä. Hovioikeuden olisi tapauksessa tullut huomioida myös jokin aivan muu rikos, joka olisi sisältynyt syytteen teonkuvaukseen.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa