» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A ja muut olivat kanteessaan esittäneet, että Asunto Oy:n voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan heidän asuinhuoneistoistaan perittiin noin puolitoistakertaista vastiketta verrattuna muista asuinhuoneistoista perittäviin.
15.12.1994 oli järjestetty ylimääräinen yhtiökokous, jossa oli päätetty yhtiön rakennuksen pihajulkisivun kunnostuksesta ja ikkunoiden uusimisesta. Työt oli päätetty rahoittaa siten, että osakkailta perittiin rahoitusvastike voimassa olevan yhtiöjärjestyksen perusteella. Työt eivät kohdistuneet kantajien huoneistoihin.
Käräjäoikeus muutti ylimääräisen yhtiökokouksen tekemää päätöstä niin, että pihasivun rappausten ja ikkunoiden uusiminen tuli rahoittaa siten, että rahoitusvastikkeen maksuperusteena olisi niin sanottujen vanhojen huoneistojen osalta yhtiöjärjestyksen merkityt vastikeindeksit ja niin sanottujen uusien huoneistojen osalta niiden yhtiöjärjestykseen merkityt pinta-alat lisättynä 10 prosentilla lukuunottamatta liikehuoneistojen pinta-alaa, joiden maksuperuste on puolitoistakertainen.
Hovioikeus totesi, että kyseisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajien tuli suorittaa hallitsemistaan huoneistoista kuukausittain yhtiölle vastiketta, joka oli laskettava käyttäen perusteena kunkin huoneiston osalta yhtiöjärjestyksessä mainittua vastikeindeksiä. Mainituista töistä yhtiölle aiheutuvia kustannuksia oli hovioikeuden mukaan pidettävä sellaisina yhtiön menoina, jotka oli katettava yhtiöjärjestyksessä vahvistetuin perustein kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Kun sanotut kustannukset oli päätetty jakaa osakkeenomistajien vastattavaksi samalla perusteella, jolla osakkeenomistajat yhtiöjärjestyksen mukaan maksoivat vastikkeen yhtiölle, eikä päätös ollut lain vaatimalla tavalla omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua yhtiön, A:n tai hänen myötäpuoltensa kustannuksella, eikä se muutenkaan ollut esitetty olevan vastoin yhtiöjärjestystä tai lakia, päätöstä ei tullut muuttaa.
Korkeimman oikeuden mukaan vastikemääräykset eivät johtaneet kohtuuttomuuteen sillä tavoin, että niiden muuttamiseen asunto-osakeyhtiölain 43 §:n perusteella olisi ollut edellytyksiä. Määräysten soveltaminen ei tuottanut muille osakkaille epäoikeutettua etua. KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa