» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse kiinteistönvälittäjän, kiinteistönvälitysliikkeen ja asunto-osakeyhtiön vastuusta asuntokaupan pinta-alavirheen perusteella myyjälle tuomituista menetyksistä. Tapauksessa A antoi omistamiensa asunto-osakeyhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyntitoimeksiannon kiinteistönvälitysliikkeelle. B toimi välitysliikkeen palveluksessa, ja myi huoneiston toimeksiantosopimuksen mukaiseen hintaan C:lle. A oli itse ostanut asunnon aikoinaan kauppakirjalla, johon oli merkitty pinta-alaksi 33 neliömetriä. Myyntitoimeksiannon yhteydessä A kertoi välittäjälle, ettei tiennyt asunnon oikeaa pinta-alaa, koska se oli merkitty eri asiakirjoihin eri tavalla. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan, joka oli A:n hallussa, huoneiston pinta-ala oli 29 neliömetriä. Välittäjä hankki isännöitsijäntodistuksen, jossa huoneiston pinta-ala oli 33 neliömetriä ja ilmoitti sen ostajalle. Kauppakirjaan ei merkitty pinta-alaa ollenkaan. Hovioikeus velvoitti A:n ratkaisullaan maksamaan C:lle hinnanalennusta pinta-alavirheen perusteella. Ratkaisu sai lainvoiman korkeimman oikeuden tuomiolla. A vaati kiinteistönvälitysliikettä, B:tä ja asunto-osakeyhtiötä korvaamaan yhteisvastuullisesti hänen taloudellinen vahinko, joka oli aiheutunut hinnanalennuksen ja oikeusprosessin vuoksi.
Raastuvanoikeus hylkäsi A:n kanteen ja totesi, että A:n oli täytynyt tietää selvitetyn perusteella huoneiston todellinen pinta-ala, koska yhtiöjärjestykseen pinta-ala oli muutettu yhtiövastikkeen laskemista varten. A oli vastuussa kaupan pinta-alavirheestä. Hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus puolestaan kumosi hovioikeuden ratkaisun ja velvoitti kiinteistönvälitysliikkeen, B:n ja asunto-osakeyhtiön yhteisvastuullisesti maksamaan A:lle vahingonkorvauksena hinnanalennuksen määrän ja muut hänelle aiheutuneet kulut asiassa.
Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, ettei A ollut itse menetellyt asiassa huolimattomasti. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä, joka oli kuollut ennen oikeudenkäyntiä, oli merkinnyt huoneiston pinta-alan yhtiöjärjestyksestä poikkeavaksi. B puolestaan ei ollut tarkistanut saamiaan tietoja hyvän kiinteistönvälitystavan mukaisesti, eikä ollut esittänyt ostajalle yhtiöjärjestystä. Tämän perusteella heidän huolimattomuutensa asiassa oli johtanut A:n rahallisiin menetyksiin. Välittäjän ja isännöitsijän huolimattomuus oli tapahtunut työtehtävissä, joten myös kiinteistönvälitysliike ja asunto-osakeyhtiö vastasivat vahingoista.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei syntynyt kuitenkaan yksimielisesti. Enemmistön kanssa eri mieltä olleet jäsenet olisivat antaneet myös A:lle vastuuta tapahtuneesta, eikä B:n, kiinteistönvälitysliikkeen ja asunto-osakeyhtiön olisi tullut joutua maksamaan kaikkia A:n menetyksiä. Myös A vastasi asunnon myyjänä oikeiden tietojen antamisesta, ja hänellä oli ollut tilaisuus kertoa ostajalle pinta-alaan liittyvistä epäselvyyksistä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa