» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse asunto-osakkeenomistajan oikeudesta moittia yksin yhtiökokouksen päätöstä tilanteessa, jossa asunto-osakkeet kuuluivat kahden henkilön yhteisomistukseen. Tapauksessa A omisti yhdessä puolisonsa kanssa asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet asunto-osakeyhtiö X:ssä. A vaati moitekanteella yhtiön kahdessa eri yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten julistamista pätemättömiksi. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta toteamalla, että A:lta puuttui asiassa puhevalta. Oikeus ajaa moitekannetta, jolla ajetaan yhtiökokouksen päätösten julistamista pätemättömiksi, kuuluu osakeryhmän yhteisomistajille yhdessä. A ei voinut käräjäoikeuden mielestä ajaa kannetta yksin. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, vaikka A liitti valitukseensa puolisonsa lausunnon, jonka mukaan hän antoi A:lle oikeuden toimia asiassa yksin kantajana.
Korkein oikeus puolestaan kumosi alempien tuomioistuinten ratkaisut ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että tapauksen aikana voimassa olleet osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki eivät sisältäneet säännöksiä, joilla asia olisi ratkaistavissa. Yhteisomistussuhteita koskevan lainsäädännön mukaan esinettä kokonaisuudessaan koskevaan oikeustoimeen saa ryhtyä kaikkien yhteisomistajien suostumuksella. Yksikin yhteisomistajista voi ajaa asiassa kannetta ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, mutta tällaisessa tapauksessa muut yhteisomistajat on haastettava asiassa kuultaviksi.
Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa oli kyse A:n ja hänen puolisonsa yhteisestä oikeudesta. A:lle kuului oikeus ajaa moitekannetta yksin. Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää A:n puolison suostumus kanteen ajamiseen tai pyytää hänen haastamista kuultavaksi asiassa.
Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluista annettiin tapauksessa eriäviä mielipiteitä. Perusteluista eri mieltä olleet jäsenet päätyivät kuitenkin ratkaisun lopputuloksessa enemmistön kanssa samaan ratkaisuun. Heidän mukaansa yhteisomistuslaki koski yhteisomistajien välisiä suhteita, eikä se voinut asiassa syrjäyttää yhtiöoikeudellisia suhteita. Yhtiöoikeudelliset säännöt ja niistä ilmenevät periaatteet olisivat jo itsessään johtaneet tapauksessa siihen, ettei yhteisomistajan yksin nostamaa moitekannetta tulisi jättää tutkimatta ilman tilaisuutta esittää selvitystä muiden yhteisomistajien suostumuksesta tai valtuutuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa