» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse asunto-osakeyhtiön oikeudesta yhtiökokouksen päätöksellä ottaa osakkeenomistajan huoneisto yhtiön hallintaan, kun osakkeenomistaja ei maksanut yhtiövastikkeita. Tapauksessa A omisti asunto-osakeyhtiö X:ssä asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. A laiminlöi toistuvasti yhtiövastikkeiden maksamisen yhtiölle, eikä suorittanut maksuja yhtiön hallituksen varoituksesta huolimatta. Yhtiö päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 27.10.1992 ottaa A:n huoneiston yhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi. Ratkaisusta ilmoitettiin A:lle 2.11.1992, mutta A ei suostunut luovuttamaan huoneistoa. A maksoi maksamattomat vastikkeet 3.12.1992. Maksuista huolimatta asunto-osakeyhtiö X vaati A:ta luovuttamaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tämän kustannuksella toimitettavan häädön uhalla huoneiston yhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi.
Kihlakunnanoikeus hylkäsi yhtiön vaatimukset. Kihlakunnanoikeuden mukaan vaatimukset olivat kohtuuttomia A:n suoritettua maksamattomat vastikevelat. Hovioikeus muutti kihlakunnanoikeuden ratkaisua, ja velvoitti A:n häädön uhalla luovuttamaan huoneiston yhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi. Hovioikeus totesi, että A ei ollut moittinut yhtiökokouksen päätöstä määräajassa, joten se voitiin panna täytäntöön. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että yhtiökokouksella on oikeus päätöksellään ottaa osakkeenomistajan huoneisto hallintaan, jos erääntyneitä vastikkeita ei ole maksettu. Lisäksi muun muassa edellytetään, ettei rikkomuksella ole vain vähäinen merkitys, tai ettei osakkeenomistaja saamansa varoituksen johdosta viivyttelemättä täytä velvollisuuttaan tai se muuten oikaistaan. Jos yhtiökokouksen päätöstä ei moitita määräajassa, se on täytäntöönpantavissa. Oikaisu, jolla voidaan estää hallinnan ottaminen, on tehtävä ennen yhtiökokouksen päätöstä. Tapauksessa A ei moittinut määräajassa yhtiökokouksen päätöstä ja erääntyneiden yhtiövastikkeiden suoritus tapahtui vasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Tämän perusteella asunto-osakeyhtiö X:llä oli oikeus ottaa A:n huoneisto yhtiön hallintaan.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan syntynyt täysin yksimielisesti. Enemmistön kanssa eri mieltä ollut jäsen olisi kumonnut hovioikeuden ratkaisun ja hylännyt kanteen. Hänen mielestään ratkaisun perusteeksi olisi tullut asettaa osapuolten oikeussuojan tarve. Haltuunoton peruste oli yhtiön velkomat vastikkeet ja niiden maksaminen olisi ollut riittävä haltuunottomenettelyn keskeyttämiselle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa