- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita-asialla tarkoitetaan erimielisyyttä yksityisten ihmisten tai yritysten välillä. Riita voi koskea esimerkiksi vahingonkorvausta, perintöä, kaupan purkamista, asuntoasioita tai vaikkapa isyysjuttua. Yleensä riita-asiat koskevat siis rahaa. Riita-asia tulee vireille, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan haastehakemuksen.
Kirjallisella menettelyllä tarkoitetaan asian ratkaisemista valmistelussa järjestämättä suullista valmistelua ja pääkäsittelyä. Tällöin vaihtoehtona on neljä eri lopputulemaa. Ensinnäkin yksipuolinen tuomio, toisekseen myönnetyn tai luovutun kanteen osalta tuomio, kolmannekseen sovinnon vahvistaminen ja neljännekseen kanteen tutkimatta jättäminen. Nämä lopputulokset voidaan saavuttaa jo kirjallisessa menettelyssä.
Kirjallinen menettely on mahdollista lähinnä yksinkertaisissa jutuissa, kuten riidattomissa velkomusasioissa, joissa saatava on selvä ja kiistaton. Ratkaisu perustetaan riita-asian kirjallisessa menettelyssä kantajan haastehakemukseen, vastaajan haastehakemusta varten antamaan vastaukseen, näiden mukana lähetettyihin kirjallisiin todisteisiin sekä muihin vaikutuksellisiin seikkoihin, kuten vastaajan passiviteettiin asiassa.
Kantajan on haastehakemuksessa pyrittävä täsmällisesti yksilöimään se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon hän vetoaa. Toisin sanoen, pelkkä väite siitä, että asia on päivänselvä ja riidaton, ei riitä näytöksi kirjalliseen menettelyyn. Päinvastoin, tarpeelliset todisteet tulee pyrkiä kattavasti kokoamaan haastehakemukseen mukaan. Tuomari voi tarvittaessa kehottaa kantajaa haastehakemuksen täydentämiseen.
On huomioitava, että suullinen pääkäsittely yleensä järjestetään asianosaisen sitä vaatiessa. Toisin sanoen, ratkaisu voidaan antaa ilman suullista valmistelua ja pääkäsittelyä ainoastaan, jos kukaan asianosaisista ei vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä kansliassa.
Toisaaltakin pääkäsittely pitää pääsääntöisesti järjestää, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi laajat ja mutkikkaat riita-asiat tulee pääsääntöisesti viedä pääkäsittelyyn setvittäväksi tarkemmin. Pääkäsittely on tarpeeton esimerkiksi silloin, jos jutun faktat ovat riidattomat, todisteet ovat vain kirjallisia tai kun todisteiden vastaanottamiseen ei tarvita pääkäsittelyn järjestämistä. Näissä jutuissa ratkaisu voidaan siis tehdä ns. papereiden perusteella. Kirjallisessa menettelyssä annettava tuomio on annettava jo ennen suulliseen valmisteluun siirtymistä. Suullisen valmistelun jälkeen kortit pitää toisin sanoen katsoa loppuun vielä pääkäsittelyssä.
Kirjallisessa menettelyssä selvästi perusteeton kanne voidaan hylätä jo ennen haasteen antamista. Toisaalta, jos vastaaja on myöntänyt kanteen asiassa, jossa sovinto on sallittu, saadaan tuomio antaa valmistelussa myönnetyltä osin pääkäsittelyä järjestämättä. Toisaalta, jos kantaja luopuu kanteesta osittain, voidaan kanne hylätä tuomiolla siltä osin, kuin kanteesta on luovuttu.
Yksipuolinen tuomio voidaan antaa riita-asiassa hyväksymällä kanne silloin, kun kyseessä on juttu, jossa on sovinto sallittu ja vastaaja jättäytyy passiiviseksi. Passiivisuutta ilmentää esimerkiksi poissaolo tai muu laiminlyönti, kuten kirjallisen vastauksen antamatta jättäminen määräajassa. On kuitenkin siis alleviivattava, että yksipuolinen tuomio ei ole mahdollinen muissa kuin jutuissa, joissa sovinto on sallittu. Kääntäen, indispositiivisissa jutuissa ei yksipuolista tuomiota voida antaa, vaikka asianosainen käyttäytyisikin yhteistyöhaluttomasti ja laiminlöisi tuomioistuimen pyyntöjä jatkuvasti. Indispositiivisia juttuja ovat esimerkiksi isyysjutut ja huoltajuusriidat.
Ratkaisun kulku riita-asian kirjallisessa menettelyssä etenee siten, että tuomari perehtyy jutussa esitettyyn aineistoon ja laatii tuomion perusteluineen. Perusteluissa tuomarin on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Näin ollen tuomarin on perusteltava tuomio normaaliin tapaan, vaikka pääkäsittelyä ei oltaisikaan järjestetty.
Yhteenveto
- Riita-asiat koskevat useimmiten rahallisia vaatimuksia, ja ne tulevat vireille, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan haastehakemuksen.
- Kirjallisella menettelyllä tarkoitetaan asian ratkaisemista ilman suullista valmistelua ja pääkäsittelyä.
- Kirjallinen menettely on mahdollista yksinkertaisissa jutuissa, joissa saatava on selvä ja kiistaton.
- Kantajan on pyrittävä täsmällisesti yksilöimään se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon hän vetoaa.
- Yksipuolinen tuomio voidaan antaa silloin, kun kyseessä on juttu, jossa on sovinto sallittu.
- Suullinen pääkäsittely järjestetään yleensä asianosaisen sitä vaatiessa, mutta se on tarpeeton, jos asian faktat ovat riidattomat, todisteet ovat vain kirjallisia tai kun todisteiden vastaanottamiseen ei tarvita pääkäsittelyn järjestämistä.
Summary in English
- Disputes mostly concern monetary claims, and they begin when the claimant submits a subpoena application to the office of the District Court.
- Written procedure refers to resolving the matter without oral preparation and main proceedings.
- A written procedure is possible in simple cases where the claim is clear and indisputable.
- The plaintiff must strive to precisely identify the contract, commitment, or other written evidence to which he refers.
- A unilateral judgment can be given when it is a case where settlement is allowed.
- The main oral hearing is usually organized when the party in question requests it, but it is unnecessary if the facts of the case are undisputed, the evidence is only written or when it is not necessary to organize a main hearing to receive evidence.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Millaisissa riita-asioissa voidaan antaa yksipuolinen tuomio?
Yksipuolinen tuomio voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa vastaaja ei ole läsnä oikeudenkäynnissä tai hän ei ole vastannut haasteeseen. Yksipuolinen tuomio annetaan yleensä silloin, kun vastaaja ei ole esittänyt vastineita haasteeseen tai hän ei ole saapunut oikeudenkäyntiin, vaikka hänet olisi haastettu lain mukaisin ehdoin. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa esimerkiksi silloin, jos vastaaja on jättänyt maksamatta laskujaan tai jos hän on laiminlyönyt velvollisuutensa sopimuksen mukaan.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa