Hei mitä.käy tekiälle jos ottanu esim.minun ja avo puolison.nimillä ja sotuilla lainoja yli.10000e minkä laiseen vastuuseen tekiä joutuu.mitä.korvauksia tästä joutuu maksamaan meille ?
Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla petos, jonka tunnusmerkistö löytyy rikoslain 36 luvusta. Petoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun henkilö on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saanut toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja sillä tavoin aiheuttanut taloudellista vahinkoa joko erehtyneelle tai sille, jonka eduista erehtyneellä on ollut mahdollisuus määrätä. Mainitsemassasi tilanteessa henkilö on erehdyttänyt lainanantajaa antamalla väärän tiedon siitä, kuka lainanhakija on ja saanut lainanantajan tällä tavoin tekemään päätöksen lainan antamisesta, perustuen virheellisiin tietoihin. Taloudellista vahinkoa voidaan katsoa syntyneen, mikäli todellisella lainansaajalla ei ole tarkoitustakaan maksaa saamaansa lainaa takaisin. Petoksen tunnusmerkistön täyttymisen osalta voi tosin aiheutua tulkintaongelmia, mikäli toisen henkilötietojen hyväksikäytöstä huolimatta esimerkiksi lainaa on erehdyttäjän toimesta ryhdytty hoitamaan. Perusmuotoiseen petokseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Mainitsemassasi tapauksessa voitaisiin arvioida lisäksi tekijän syyllistymistä identiteettivarkauteen, jota säännellään rikoslain 38 luvussa. Identiteettivarkauden tunnusmerkistön täyttyminen on mahdollista, kun henkilö on erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttänyt toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja sillä tavoin aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota kyseinen tieto todellisuudessa koskee. Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita sakkorangaistus.
Korvausten osalta voitaisiin soveltaa täyden korvauksen periaatetta, eli ajatusta siitä, että vahinkoa kärsineelle henkilölle tulee suorittaa korvausta sellainen määrä, joka saattaa hänet samaan taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi, jollei tekoa olisi tapahtunut. Yleisesti ottaen henkilön, joka on aiheuttanut toiselle vahinkoa tahallisesti tai tuottamuksellisesti on korvattava kyseinen vahinko. Mikäli mainitsemasi yli 10 000 euron määrä on koitunut tilanteessa vahingoksi, on kyseinen vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, jolloin hyvitys kattaa myös kyseisenlaisen puhtaasti taloudellisen vahingon.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla petos, jonka tunnusmerkistö löytyy rikoslain 36 luvusta. Petoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun henkilö on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saanut toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja sillä tavoin aiheuttanut taloudellista vahinkoa joko erehtyneelle tai sille, jonka eduista erehtyneellä on ollut mahdollisuus määrätä. Mainitsemassasi tilanteessa henkilö on erehdyttänyt lainanantajaa antamalla väärän tiedon siitä, kuka lainanhakija on ja saanut lainanantajan tällä tavoin tekemään päätöksen lainan antamisesta, perustuen virheellisiin tietoihin. Taloudellista vahinkoa voidaan katsoa syntyneen, mikäli todellisella lainansaajalla ei ole tarkoitustakaan maksaa saamaansa lainaa takaisin. Petoksen tunnusmerkistön täyttymisen osalta voi tosin aiheutua tulkintaongelmia, mikäli toisen henkilötietojen hyväksikäytöstä huolimatta esimerkiksi lainaa on erehdyttäjän toimesta ryhdytty hoitamaan. Perusmuotoiseen petokseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Mainitsemassasi tapauksessa voitaisiin arvioida lisäksi tekijän syyllistymistä identiteettivarkauteen, jota säännellään rikoslain 38 luvussa. Identiteettivarkauden tunnusmerkistön täyttyminen on mahdollista, kun henkilö on erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttänyt toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja sillä tavoin aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota kyseinen tieto todellisuudessa koskee. Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita sakkorangaistus.
Korvausten osalta voitaisiin soveltaa täyden korvauksen periaatetta, eli ajatusta siitä, että vahinkoa kärsineelle henkilölle tulee suorittaa korvausta sellainen määrä, joka saattaa hänet samaan taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi, jollei tekoa olisi tapahtunut. Yleisesti ottaen henkilön, joka on aiheuttanut toiselle vahinkoa tahallisesti tai tuottamuksellisesti on korvattava kyseinen vahinko. Mikäli mainitsemasi yli 10 000 euron määrä on koitunut tilanteessa vahingoksi, on kyseinen vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, jolloin hyvitys kattaa myös kyseisenlaisen puhtaasti taloudellisen vahingon.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.