Hei!
Olemme eronneet yli vuosi sitten ja tehneet ositussopimuksen omaisuudesta ja yhteisistä veloista. Pankin kanssa emme kuitenkaan ole pystyneet tekemään lainojen jakoa, sillä expuolisoni maksukykyyn ei luotettu. Hän tekee uusia henkilökohtaisia velkoja jatkuvasti lisää ja niitä on jo ulosotossa. Onko minulla mahdollisuus menettää myös oma osuuteni omaisuudesta hänen velkoihinsa vai voidaanko vain hänen osuutensa, joka on ositussopimukseen kirjattu, ulosmitata? Onko tässä tapauksessa merkitystä sillä, että hänen postiosoitteensa on edelleen talossa, joka on osituksessa sovittu jäävän minulle? Hän ei ole pyynnöistä huolimatta osoitetta muuttanut sinne missä oleskelee ja asui täällä vain muutaman viikon ajan tilapäismajoituksessa.
Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

1 vastaus


Minilex

30 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei!

Avioliittoon sovelletaan avioliittolain 52 §:stä ilmenevää puolisoiden velkojen erillisyyden periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso vastaa yksin omiin nimiinsä tekemästään velasta, vaikka velka olisi tehty avioliiton kestäessä – poikkeuksena toisen puolison velka, jonka hän on tehnyt perheen elatusta varten. Et siis ole vastuussa ex-puolisosi omiin nimiinsä ottamastaan velasta, ellei kyse ole em. elatusvelasta.

Yhteisesti otetusta velasta puolisot sen sijaan ovat vastuussa yhdessä eli velkoja saa periä koko velkasumman toiselta puolisolta, jos toinen ei esim. maksukyvyttömyyden vuoksi kykene maksamaan velkaa.

Osituksessa otetaan huomioon vain ne varat ja velat, jotka puolisoilla oli ositusperusteen syntyhetkellä eli avioeron vireilletulohetkellä. Koska avioeron vireilletulo merkitsee avio-oikeusyhteyden katkeamista, ei puolison avioeron vireilletulon jälkeen ottama velka enää vaikuta ositukseen. Vain ositusperusteen syntyhetkellä olemassa olevat velat tulee ottaa laskennallisesti huomioon osituksessa, eli ennen avio-osien ja tasingon määrittämistä on puolison ositusperusteen syntyhetken mukaisesta varallisuudesta vähennettävä hänen ositusperusteen syntyhetken mukainen velkansa. Puolison tuhlaavainen rahankäyttö ja huolimaton velkaantuminen voidaan myös pyrkiä hyvittämään toiselle puolisolle osituksessa avioliittolain 94 §:n mukaisen vastikkeen avulla.

Ilmeisesti tapauksessanne on jo toimitettu sopimusositus, josta on laadittu kirjallinen ja molempien osapuolten allekirjoittama osituskirja (ositussopimus). Edellä kuvatulla tavalla osituksessa on tullut ottaa huomioon ne puolisoiden velat, jotka ovat syntyneet ennen avioeron vireilletuloa. Myöhemmin otetuilla veloilla ei enää ole vaikutusta aviovarallisuussuhteeseen, joten tällaiset velat eivät muuta osituksen lopputulosta.

Jo toimitetun osituksen peräyttäminen voi avioliittolain 104 §:n mukaan tulla kyseeseen puolison konkurssissa, jos velallinen puoliso oli ositusta tehtäessä ylivelkainen tai jos ositus johti ylivelkaisuuteen. Peräyttämisen edellytyksenä on kuitenkin se, että puolison on osituksessa täytynyt luovuttaa toiselle puolisolle huomattavasti enemmän kuin olisi ollut velvollinen luovuttamaan.

Ex-puolison postiosoitteella ei ole merkitystä, vaan sillä, kuka omistaa kyseessä olevan talon. Tarkempia neuvoja voit tiedustella Lakipuhelimesta.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]