Hei,
Tarvitsen tietoa ns. Avoliittolaista. Jos avoliiton toiselle osapuolelle tulee suuri määrä velkaa esim. Perintönä, vaikuttaako se myös hänen kumppaniinsa? Esim. Jos minulle tulee suuri määrä velkaa (esim. 40 000€+) ja avopuolisollani on säästöjä, ovatko puolisoni varat myös "vaarassa" joutua perittäviksi? Olemme myös kihloissa, mutta emme naimisissa.
Tarvitsen tietoa ns. Avoliittolaista. Jos avoliiton toiselle osapuolelle tulee suuri määrä velkaa esim. Perintönä, vaikuttaako se myös hänen kumppaniinsa? Esim. Jos minulle tulee suuri määrä velkaa (esim. 40 000€+) ja avopuolisollani on säästöjä, ovatko puolisoni varat myös "vaarassa" joutua perittäviksi? Olemme myös kihloissa, mutta emme naimisissa.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
23 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Ensinnäkin on todettava , että ns. avoliittolaki (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta) ei sovellu tapaukseenne, koska ilmeisesti ette ole eroamassa. Kyseinen laki siis soveltuu, kun avopuolisot, jotka ovat olleet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi huollossa, purkavat yhteistaloudensa avoliiton päättyessä.
Joka tapauksessa oli kyseessä sitten avoliitto tai avioliitto, on pääsääntö puolisoiden velkojen erillisyys. Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velastaan, johon hän on sitoutunut ennen avioliittoa tai sen aikana. Toisen puolison varat eivät siis ole "vaarassa" joutua perittäväksi, jotta toisen puolison velat saataisiin kokonaan maksetuksi. Eri asia onkin, jos toinen puoliso toimii esimerkiksi takaajana kyseisessä velassa, jolloin hänkin voi joutua toki loppuviimein maksamaan velkaa varoillaan.
Poikkeuksena tähän on elatusta varten tehdyt velat, joista aviopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti, mutta tarkoittamanne velka ei ole elatusvelaksi laskettavissa, koska esimerkiksi vuokrakulut sekä sähkö- ja vesikuluista johtuvat velat lasketaan tällaisiksi. Tämä siis koskee avioliiton aikaisia elatusvelkoja, joten sinänsä tämä oli vain tällainen sivuhuomautus.
Huomautettakoon myös, että varsinaisesti velkaa ei yleensä voi tulla perintönä, mutta perintöveron vuoksi voi perillinen joutua ottamaan velkaa. Toki velkavastuu voi syntyä, jos kuolinpesässä on tehty laiminlyöntejä, joista aiheutuu velkavastuu vainajan velkoihin, mutta varsinaisesti velkaa ei suoraan tule perintönä.
Joka tapauksessa, mikäli puolisosi ei ole esimerkiksi takaajana velassasi eikä velkaa ole otettu yhdessä, ei hänen varat ole "vaarassa" joutua perittäväksi, jos et kykenekään maksamaan velkojasi aikataulussa. Avoliitossa kuin myös avioliitossa vallitsee nimittäin puolisoiden velkojen erillisyys: "kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana" (avioliittolaki).
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.