» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys siitä, että asemakaavaa oli tiesuunnitelmaa silmällä pitäen muutettu siten, että osa kiinteistöstä oli osoitettu maantiealueeksi. Samalla asemakaavan muutoksella kiinteistön omistajalle jääneen kiinteistön osan rakennusoikeutta oli lisätty. Kehä III:n parantamista koskevassa maantietoimituksessa lunastustoimikunta totesi, että maantietä varten oli lunastettu Sanoma Oyj:n omistamasta määräalasta kaikkiaan 5739 neliömetrin suuruinen alue. Sanoma Oyj vaati lunastuskorvauksena kysymyksessä olevasta maapohjasta 180 euroa neliökilometriltä eli yhteensä 1 033 020 euroa.
Asiaa käsiteltiin ensin lunastustoimikunnassa, joka määräsi lunastetusta alueesta korvausta raakamaan arvon mukaan 6 euroa neliömetriltä eli 34 434 euroa, joka indeksikorotuksessa käytetyllä kertoimella 1,01 korotettiin 34 778,34 euroon. Maaoikeus taas korotti lunastuskorvauksen määrän 50 euroon neliömetriltä.
Korkeimmassa oikeudessa tapausta arvioitiin siten, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan korvaus lunastettavasta alueesta on määrättävä alueen sen käyttötarkoituksen mukaisesti, joka on vallinnut ennen asemakaavan muuttamista. Lisäksi lunastuslaissa on säädetty, että lunastuksesta tai lunastavasta yrityksestä lunastetulle alueelle tai kiinteistönomistajan jäljelle jäävälle omaisuudelle aiheutunut arvon korotus tai alentuminen taikka hyöty voidaan ottaa huomioon lunastuskorvasuta määrättäessä.
Korkein oikeus katsoi, että asemakaavan muutos on sinänsä johtunut tiehankkeesta. Lunastustilanteisiin liittyviä vahingon- ja lunastuskorvauksia määrättäessä oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole annettu lunastukseen liittyneille asemakaavaratkaisuille itsenäistä vaikutusta. Asemakaavan muutoksesta johtunutta rakennusoikeuden lisäämistä ei näin ollen pidetty lunastuslaissa tarkoitettuna lunastuksesta tai lunastavasta yrityksestä aiheutuvana hyötynä, joka olisi otettava huomioon lunastuskorvausta määrättäessä. Korkein oikeus katsoi, että Sanoma Oyj:lle määrättävää lunastuskorvasuta ei ole syytä alentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämillä perusteilla. Korkein oikeus siis jätti maaoikeuden tuomion voimaan, joten lunastuskorvauksen määräksi jäi 50 euroa neliökilometriltä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa