» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Halkomisen kohteena oli arvokas kartanokokonaisuus. Tapauksessa oli kyse siitä, tuliko halkominen suorittaa tilushalkomisena vai kokonaisarvohalkomisena.
Toimituksen tarkoituksena oli jakaa kahden tilan muodostama kartanokokonaisuus kahteen osaan yhteishalkomisena. Toimitusmiehet suorittivat toimituksen tilushalkomisena ja pitivät tätä tarkoituksenmukaisena. S vaati valituksessaan, että halkominen toimitetaan kokonaisarvohalkomisena. W puolestaan vaati, että valitus hylätään.
Maaoikeus totesi, että kokonaisarvohalkominen oli tilushalkomiseen nähden ensisijainen halkomismenetelmä silloin, kun asianosaiset siitä sopivat. Lisäksi kokonaisarvohalkomista oli käytettävä, jos tilushalkomisella ei voitu päästä tarkoituksenmukaiseen tulokseen. Maaoikeus katsoi, että suoritettaessa halkominen tilushalkomisena korvaus tulisi kohtuuttoman suureksi ja että sen vuoksi halkominen oli tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi toimitettava kokonaisarvohalkomisena.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden toteamuksen mukaan halkominen voidaan kiinteistönmuodostamislain 50 §:n 2 momentin mukaan toimittaa kokonaisarvohalkomisena siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan tilaan tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan vastaavasta arvosta. Lisäksi kokonaisarvohalkomisessa pyritään jakomenettelyn yksinkertaistamiseen ja tarkoituksenmukaisten tilakokonaisuuksien muodostamiseen sekä etuna on, ettei korvauksia yleensä tule suoritettavaksi.
Halkominen suoritetaan kiinteistönmuodostamislain 50 §:n 2 momentin mukaan kokonaisarvohalkomisena, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai jos kokonaisarvohalkominen on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen aikaansaamiseksi. Jos asianosaiset eivät sovi kokonaisarvohalkomisen käyttämisestä halkomismenetelmänä, sitä on käytettävä, mikäli tilushalkomisella ei päästä tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen.
Korkein oikeus katsoi tapauksessa, että kohteen laatuun, tilusten käyttöön ja niiden arvoon vaikuttavat seikat merkitsevät sitä, ettei kysymys ole tilushalkomisen tyyppitapauksesta, jossa perusratkaisu löytyisi tuottokyvyltään yhtäläisten peltojen ja metsien tarkasta tasajaosta. Näin ollen kartanokeskuksen säilyttäminen, tilusten tarpeettoman pirstomisen ehkäiseminen sekä tarkoituksenmukaisten tiluskokonaisuuksien aikaansaaminen ovat parhaiten toteutettavissa kokonaisarvohalkomisella sekä tilikorvauksiin liittyvät ongelmat voidaan välttää. Tilat olivat näin ollen jaettava kokonaisarvohalkomisella.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa