» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Toimitusinsinööri oli suorittanut rajankäyntitoimituksen kiinteistön Muikkuoja osaomistajan A:n hakemuksen johdosta. Raja käytiin B:n omistamia kiinteistöjä Myllymäki ja Alasuo vastaan. Päätöksestä ei valitettu valistusaikana, joten se tuli lainvoimakseksi. Uudelleen käsiteltäväksi ottamassaan rajankäyntitoimituksessa toimitusinsinööri oli todennut, että aikaisemmassa rajankäyntitoimituksessa oli tapahtunut sellainen virhe, joka esti toimituksen rekisteröinnin. Uudessa käsittelyssä korjattiin aiemmin tehty rajalinjan maastoon merkitseminen. Virhe oli johtunut halkomiskartan väärästä tulkinnasta.
B valitti maaoikeuteen ja vaati, että että rajankäynnin uusintakäsittelypäätös tuli kumota ja palauttaa voimaan aiemmin pidetyn toimituksen päätös rajalinjaukseksi. Maaoikeus katsoi, että oikaisumenettelyssä ei ollut ollut kysymys kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssa tarkoitetun asiavirheen korjaamisesta, vaan siinä oli otettu uudelleen harkittavaksi ensimmäisessä toimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu asia. Kaikki asianosaiset eivät olleet antaneet suostumustaan uudelleenkäsittelyyn, joten sille ei ollut ollut laillisia edellytyksiä. Maaoikeus kumosi ja poisti uusitun rajankäynnin ja palautti asian takaisin toimitukseen rajan käymiseksi ensimmäisen toimituksen mukaisesti.
A ja Muikkuojan toinen omistaja C valittivat Korkeimpaan oikeuteen. Ensimmäisenä Korkein oikeus tarkasteli sitä, oliko väärin tehty rajankäynti kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitettu asiavirhe? Kiinteistönmuodostamislain mukaan asiavirhe voidaan korjata ja ratkaista asia uudelleen silloin, kun toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka sinänsä asianmukaiseen selvitykseen perustuvaan lain ilmeiseen soveltamisvirheeseen. Korkeimman oikeuden mukaan myös selvityksen ilmiselvästi väärästä tulkinnasta johtuvat virheet toimituksessa rinnastuvat asiallisesti, sisällöllisesti ja vaikutuksiltaan laissa mainittuihin tilanteisiin. Toimistuskarttojen selvä virheellinen tulkinta oli siis sellainen asiavirhe, joka voitaisiin korjata kiinteistönmuodostamislain mukaan. Toisena Korkein oikeus pohti oikaisumenettelyn oikeellisuutta eli oliko asiavirhe korjattu oikein. Kiinteistönmuodostamislain 275§:n 2 momentin mukaan toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Tapauksessa Korkein oikeus katsoi, että oli jäänyt epäselväksi, oliko B antanut tällaisen kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitetun suostumuksen. Johtopäätöksenään Korkein oikeus totesi, että raja oli käyty väärään paikkaan toimituskarttojen ilmeisen väärän tulkinnan vuoksi. Tämä oli asiavirhe, joka olisi korjattavissa kiinteistönmuodostamislain 271§:n mukaan. Vaikka B:n suostumus virheen korjaamiseen oli jäänyt epäselväksi, hänen oikeusturvansa ei kuitenkaan vaarantunut ilmeisen virheellisen rajankäynnin vuoksi. Maaoikeuden tuomio kumottiin ja myöhempi rajankäynti jäi pysyväksi.
Ratkaisu laajentaa tilanteita, joihin voidaan soveltaa kiinteistönmuodostamislain 271§:n mukaista asiavirheen korjaamismenettelyä. Myös selvityksen ilmeisen väärä tulkinta on siis asiavirhe.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa